Sanoitusten jäljillä

Sinin kohtaaminen työpari Petra Strengin ja Tiina Kokkoniemen kanssa eräänä syyskuun lopun päivänä

– Hei, Petra ja Tiina! Hienoa, että pääsitte vieraiksi Kielikuvakohtaamisia-blogiin! Teiltä ilmestyi keväällä Pekka Strengin sanat – ja sanojen jäljet -niminen teos (2021, Basam books). Kirjaan on koottu Pekka Strengin kolmen albumin laulujen sanoitukset. Sanoitusten lisäksi niiden jälkiä seurataan yhdeksän taiteilijan kokemusten kautta. Mistä ajatus kirjaan alun perin lähti? [Sini]

– Pekka Strengin musiikki lumosi minut jo nuorena, ja Pekan sanojen myyttinen maailma puhutteli. Myöhemmin, kun minusta tuli Pekan pojan Joonian puoliso ja lapsenlapsen äiti, tästä musiikista tuli osa perheeni kertomusta. Olin hyvin hämmästynyt huomattuani, ettei Pekan lyriikoita ollut julkaistu painettuina. Tästä huomiosta virisi kirjaidea. [Petra]

– Minulle Pekka Streng oli aika tuntematon, vaikka muistan kuulleeni joskus Sisältäni portin löysin -kappaleen. Olin iloisesti yllättynyt, kun Petra kysyi minua mukaan kirjan tekoon. [Tiina]

Petra Streng ja Tiina Kokkoniemi

– On tosiaan yllättävää, ettei sanoituksia ole aiemmin julkaistu. Kertokaa vähän siitä prosessista, jonka kautta kirja sai nykyisen muotonsa. Miten löysitte juuri nämä yhdeksän haastateltavaa taiteilijaa, ja oliko heidät helppo saada mukaan? [Sini]

– Kirjaan halusimme sanoitusten lisäksi haastatteluja eri alojen taiteentekijöiltä ja tuoda näkyviin sitä, miten taiteentekijät vaikuttuvat toisistaan. Halusimme kysyä, miten Pekka Strengin sanat ja musiikki elävät toisten taiteilijoiden töissä. Haastateltavat löytyivät helposti. Tiesin jo Pekasta tehdyn dokumenttielokuvan myötä, että Juha Hurme olisi yksi, jolta pyydämme haastattelua. Oli helppo löytää haastateltavat, ja kaikki lähtivät innostuneesti mukaan. [Petra]

– Minä taas löysin Sisältäni portin löysin -sanoituksen innoittaman runon Jukka Itkosen runokirjasta Viisi vuodenaikaa. Ja siitä lähdimme pyytämään heitä sekä muita mukaan, jopa vähän kuin intuitiivisestikin etsien hengenheimolaisuutta. Haastateltavat saivat itse valita, tavataanko, vastaavatko sähköpostitse meille vai kirjoittavatko itse omat tekstit. Ja kaikkia näitä tekstimuotoja kirjassa on. Meille on tärkeää, että haastateltujen oma ääni kuuluu teksteissä. [Tiina]

– Taiteilijoita on monilta taiteenaloilta: kuvataiteilijoita, säveltäjä-sanoittajia, kirjailijoita, ihan niin kuin Pekkakin oli monitaiteellinen. Taide edellä oli johtoajatuksena: tehdä näkyväksi sitäkin, että vaikka Pekalla oli ikävä kyllä lyhyt ura, se kantaa vielä sukupolvien päähän. Hänen taiteestaan inspiroidutaan edelleen, ja taiteen merkitys on ja elää voimakkaasti. [Petra]

– Yhdeksän haastateltavaa tuntui sopivalta ja tasapainoiselta määrältä. Mukana on naisia ja miehiä, eri-ikäisiä. Kirjassa vaihtelevat kolmen albumin sanoitukset, ja haastattelut ovat siellä kolmen osassa albumien väleissä. [Tiina]

– Haastattelut olivat hienoja kohtaamisia. Alkuperäinen ajatuksemme siitä, että musiikki ja sanoitukset elävät edelleen, tuli toteen näiden haastattelujen kautta. [Petra]

– Blogissa on aina välillä käsitelty myös kirjojen ulkoasun suunnittelua ja kirjojen taittoa. Usein kirjojen kohdalla niiden visuaalisesta suunnittelusta puhutaan vähemmän, eikä tekijöitä välttämättä nosteta esiin. Pekka Strengin sanat – ja sanojen jäljet -teoksen kannen on suunnitellut Juhana Lauronen-Karlsson, ja taiton on tehnyt Taivo Org. Kirjan hienot ja herkät kuvitukset ovat, Petra, sinun käsialaa. Sinut tunnetaan myös kuvataiteilijana ja taidemaalarina, kerro vähän, miten päädyit tekemään kirjan kuvat juuri piirtäen.

– Olen vuosien varrella tehnyt maalaamisen lisäksi niin kuvituskuvia lehtiin, teatterijulisteita kuin myös sarjakuvaa erilaisin tekniikoin. Piirtäminen tuntui heti alusta alkaen luontevalta muotona ilmaista omaa vaikuttumistani Pekan sanoituksiin. Jaan Pekan näkemyksen kasvien mystisestä maailmasta. Kuten Pekan teksteissäkin on tilaa ja mahdollisuus moneen tulkintaan, toivon tavoittavani myös kuvissani jotakin vähän määrittelemätöntä: niissä voi nähdä kasvin tai samalla hahmon tai vaikka hyönteisen. [Petra]

– Aukesiko teille itsellenne haastattelujen kautta joitain uusia näkökulmia Pekka Strengiin taiteilijana ja ihmisenä? [Sini]

– Tämä on tosi hyvä kysymys! Vaikutuin paljon näistä haastatteluista! Sonja Lehto kertoi kauniisti Pekan monilahjakkuudesta, ja minua kosketti se, kuinka Pekka hänen kertomansa mukaan näki toisissa lahjakkuuksia ja halusi kannustaa toisiakin taiteen tekemiseen ja kokeilemiseen. Sekin vaikutti, miten hengenheimolaisuus tuo voimaa ja uskallusta; Juha Hurme kertoi Pekan olleen hänelle rohkaisija ja vierellä kulkija jo 40 vuoden ajan. Heidi Puurula puhui itsensä taiteilijana näkemisestä ketjussa, jatkumossa. Uskon, että Pekka Streng arvostaisi tätä ketjua: kuinka hänet muistetaan. [Tiina]

– Sekin vaikutti, miten esimerkiksi Ritva Oksanen halusi näyttää meille autenttisen taideteoksen, kun hän kutsui meidät konserttiinsa ja koimme hänen tulkintansa kappaleesta Sisältäni portin löysin. Aina ei kaikkea voi sanoin ilmaista, vaan taide puhuu puolestaan, taiteeseen voi luottaa. Lisäksi esimerkiksi Jukka Itkonen puhui siitä, kuinka Pekan sanoituksia voi tällä hetkellä lukea uusin silmin, ekologisesti. Meidän ja haastateltavien mielestä Pekan sanoitukset ovat ikiaikaisia mutta myös ajankohtaisia. Jännää on se, että kaikki puhuivat asioista preesensissä ja oli tunne, kuin Pekka olisi ollut läsnä.  [Petra]

– Sekin on merkityksellistä, että taiteilijan on hyvä luottaa omaan juttuunsa, herkästi ja vilpittömästi. Tämän esimerkiksi Silene Lehto nosti esiin. [Tiina]

–Kyllä, sisäinen palo ja luomisen tarve olivat Pekalla päällimmäisinä, ja siinä näkyy herkkyys. Ei hän ajatellut trendejä tai markkinoita.” [Petra]

– Teidän yhteistyö on ymmärtääkseni jatkunut jo pidempään, mutta mistä kaikki on saanut alkunsa? [Sini]

– Meillä synkkasi heti hyvin! Yhteistyömme alkoi jo parikymmentä vuotta sitten koulun työyhteisöstä. Jaamme samanlaisen näkemyksen taiteesta. Ensin meillä oli yksi kirjaprojekti erään valokuvaajan ja opiskelijoiden kanssa koulussa, ja järjestimme tapahtumia. Olemme myös esiintyneet yhdessä! [Petra]

– Me ollaan hengenheimolaisia, yhdessä innostumme aina. Tärkeätä on kohtaamiset taiteen äärellä. Olen oppinut Petralta paljon, ja hän on näyttänyt minulle kuviksen mahdollisuuksia liittää sanataiteeseen. Hän on minulle rohkaisija ja monen mahdollistaja. En itsekseni ja yksikseni uskaltaisi edes tarttua kaikkeen siihen, mitä olemme yhdessä tehneet. [Tiina]

– Yhdessä innostuminen on varmasti hedelmällinen lähtökohta yhteistyölle. Mitä muita muotoja teidän yhteistyö on saanut? [Sini]

– Tämän kirjan pohjalta on tulossa pienimuotoinen näyttely kirjaan tekemistäni kuvista. Kirjasto Oodin kanssa on sovittu, että Pekka Strengin sanoitukset aloittavat laululyriikoista kertovan tapahtumasarjan tammikuussa 2022. Silloin kirjaan haastatelluista pyydetään mukaan muutamaa. Lisäksi meillä on uusi kirja tekeillä. [Petra]

– Tapahtumasarja kuulostaa hyvältä jatkumolta julkaisulle. Mielenkiinnolla odotan, millaiseksi se muotoutuu. Hienoa, että uusi kirja on jo tekeillä! Toivottavasti saadaan teidät myös uudestaan vieraiksi Kielikuvakohtaamisia-blogiin. Olipas kiva kuulla enemmän kirjasta ja tulevista projekteista! Kaunista syksyn jatkoa teille, Petra ja Tiina! [Sini]

– Hyvää syksyn jatkoa myös teille ja kiitos, kun pääsimme teidän blogiin vieraiksi! [Petra]

© Tarusola

paitsi kuvat: kuvituskuva Petra Streng, yhteiskuva Petra Streng ja Tiina Kokkoniemi ja loppukuva TET-harjoittelija Suvi

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.