Annantalossa

Kahden ystävän kohtaaminen monitaiteisen lasten ja nuorten taidekeskuksen kirjakahvilassa

– Sini, nyt kun ollaan täällä Annantalossa suunnittelemassa pian alkavaa Mainio matkatoimisto -kirjamme kuvitusnäyttelyä, voitaisiin kierrellä talossa vähän enemmänkin.

– Seinät täytyy mitata. Mulla on mittanauha. Satu, onhan sulla kamera, niin saadaan kuvia?

– On. Mennäänkö ensin tutustumaan tuohon Juhlien vuosi -näyttelyyn?

– Joo! Meidän näyttely linkittyykin temaattisesti siihen.

– Onpas täällä paljon väkeä! Hienoa, että kysyntä ja Annantalon tarjonta kohtaavat.

– Annantalon taidekeskus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Laskeskelin juuri, että kun olin täällä kouluikäisenä grafiikankurssilla, toiminta on ollut vasta ihan alussa. Täällä pääsi kokeilemaan taiteen tekniikoita, joita kuvistunneilla ei ollut tarjolla.

– Mä olen ollut täällä Annantalossa pääasiassa kirjallisuuden ja sanataiteen tapahtumissa, kuten Tarinoiden maailma -seminaareissa. Esimerkiksi vuonna 2015 Tarinoiden maailma käsitteli lukutaitoja ja sanataiteen suhdetta eri medioihin. Sen järjestivät Nuoren Voiman Liitto, Suomen sanataideopetuksen seura, Lukukeskus, Sydkustens ordkonstskola ja Vantaan sanataidekoulu yhdessä Annantalon kanssa. Viime vuoden Tarinoiden maailma -seminaarissa keskiössä olivat erityisyys, erilaisten erityisryhmien ja elämäntilanteiden kohtaaminen. Silloin järjestäjinä toimivat Annantalon kanssa yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto ja Suomen sanataideopetuksen seura. Ja muistatko, kun oltiin vuonna 2014 kansainvälisenä lastenkirjapäivänä Suomen International Board on Books for Young People -järjestön, IBBY Finlandin, Löytöretkiä lastenkirjoihin -seminaarissa? Myös lapsestani on tullut Annantalo-fani erään täällä tehdyn elokuvaprojektin ansiosta. Pukuvarastokin ruokki hänen mielikuvitustaan.

– Tämän Juhlien vuosi -näyttelyn ovat toteuttaneet Alexander Reichstein ja Ad Astra. Reichsteinin teokset ovat yleensä lähestyttävissä moniaistisesti, ja niissä näkyy myös kiinnostus kieleen ja kirjallisuuteen. Taiteilija on erikoistunut lastenkulttuuriin, ja teokset ovatkin usein osallistavia ja tarjoavat mahdollisuuden leikkiin. Itselleni parhaiten mieleen jääneitä teoksia ovat Mutatis Mutandis ja The Nest.

– Alexander Reichstein on myös kuvittanut vuonna 2015 suomeksi ilmestyneen antologian Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja sekä sen ruotsinkielisen version När månen skrattade och andra sagor berättade i vårt land, jotka löytyvät myös Juhlien vuosi -näyttelyn yhteydestä. Tuossa Milena Parlandin kokoamassa teoksessa on yhteensä 15 kansansatua eri puolilta maailmaa. Ne linkittyvät toisiinsa Helsinkiin sijoittuvan kehyskertomuksen avulla.

– Tässä ensimmäisessä huoneessa on katettu viisi pöytää eri juhliin: kiinalainen uusi vuosi, purim, nouruz, ramadan ja joulu. Täällä näyttääkin olevan juuri opastus menossa. Juhlista saa myös tietoa näyttelyjulkaisusta. Seinillä on Andrej Scherbakov-Parlandin kuvia eri juhlista kouluissa. Kuvista huomaa, että moniin eri juhlaperinteisiin liittyy paljon samanlaisia elementtejä. Kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen on vahvasti esillä myös uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa. En tiedä, miten nämä eri juhlat näkyvät vielä kouluissa. Välineitä eri perinteisiin tutustumiseen tarjoaa tämän näyttelyn lisäksi esimerkiksi Juhlakalenteri ja Ad Astran Juhlitaan yhdessä! -hankkeen käsikirja.

– Juhlien lisäksi monimuotoisuuden huomioiminen jokapäiväisessä arjessa on luonnollisesti myös tärkeää. Täällä näyttelyn toisessa salissa on keskellä puu, joka on kalenteri. Puussa on kaksitoista oksariviä, jotka vastaavat kalenterin kuukausia. Näyttelyn yhteyteen tehdyssä esitteessä kirjoitetaan puista: ”Puut ovat tärkeitä. Elämänpuu on yhteinen juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Bodhipuu, jonka alla Buddha istui valaistuessaan, on kaikkien buddhalaisten pyhä puu. Hindut kertovat ikuisesta, siunatusta viikunapuusta ja monesta muusta pyhästä puusta. Myös vanhoissa myyteissä on tärkeitä puita – kuten skandinaavien saarni Yggdrasil tai Kalevalan pyhä pihlaja!” Salista löytyy lisäksi pyöreitä kalentereita, jotka ovat peräisin eri perinteistä ja aikakausilta. Huoneeseen on myös maalattu vuoden 2017 kalenteri kiertämään seiniä.

– Tänne kalenteriin onkin merkitty erilaisia juhlia ja kuvia niistä. Lapset ovat saaneet kirjoittaa seinälle myös oman syntymäpäivänsä. Huomaan, että täällä on käynyt jo paljon vierailijoita. Pitkän pöydän ääressä saa tehdä erilaisista materiaaleista oman koristeen ja ripustaa sen puuhun haluamansa kuukauden kohdalle.

– Ensimmäisen salin lukunurkka vaikuttaa viihtyisältä ja inspiroivalta ja innostaa varmaankin tarinankerrontaan.

– Annantalossa tapahtuu tosiaan koko ajan paljon kaikkea. Kun tätä ohjelmavihkoa katsoo, huomaa tarjonnan olevan todella monipuolista. Löytyy teatteria, elokuvaa, sirkusta, värikylpyä ja mahdollisuuksia tehdä taidetta eri muodoissa.

– Houkutteleva kahvintuoksu! Palataanko vielä kirjakahvilaan?

– Joo! Mitataan ne kahvilan seinät näyttelyä varten ensin!

© Tarusola