Kahden ystävän kohtaaminen eräänä syyskuun lopun päivänä
– Hei, Satu! Mitä sun syksyyn kuuluu?
– Moi, Sini! Kiitos kysymästä, kivaa kirjallista kiirettä! Ollaan tänä vuonna puhuttu aika paljon aisteista ja sarjakuvistakin vähäsen. Tässä Matteo Farinellan kirjassa The Senses yhdistyvät molemmat.
– Kiitos, että lainasit mulle kirjan. Siinä käsitellään kyllä aika tarkasti eri aisteja ja aistimusten syntyä. Huomaa, että tekijä on sarjakuvataiteen lisäksi perehtynyt myös neurotieteeseen.
– Kyllä, hän on tosiaan tehnyt väitöskirjansa alalta, mikä tuo uskottavuutta faktoille, joita kirjasta löytyy paljon. Kirjan takana olevassa osiossa tekijä huomauttaa aistien käsittelyn pohjautuvan klassiseen viiden aistin luokitteluun mutta muistuttaa rajojen olevan liikkuvia, kuten luokitteluille on tyypillistä.
– Tarinan protagonisti Diane uppoutuu mielikuvitukselliseen seikkailuun, joka osoittautuu tarkaksi kuvaukseksi aistien toiminnasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta, sekä esittelee lukijalle myös alan tutkijoita. Diane tutustuu eri aisteihin näiden oppaiden avulla. Ajoittain aika vaikeaakin asiaa keventävät erilaiset eläinhahmot, jotka liittyvät keskusteluun ja muistuttavat siitä, miten aistien merkitys vaihtelee eri eläimillä. Sarjakuva muistuttaa myös aistien vaikutuksesta siihen, miten koemme todellisuuden. Ihmisen hajuaisti on todella vajavainen, jos verrataan esimerkiksi koiran hajuaistiin.
– Juuri yksi eläinhahmoista on suosikkini, satunnainen sivuhahmo koala. Siinä kohdassa on vähän sellaista luovaa kepeyttä ja huumoria, jota olisi mun mielestä voinut olla runsaammin.
– Matteo Farinellan sarjakuvien visuaalinen tyyli on mun mielestä hieno. Itse kuvittelisin, ettei näin tieteelliselle tutkimukselle uskollisen sarjakuvan piirtäminen ole välttämättä kovinkaan helppo homma. Tietyllä tavalla se estää visuaalisen ilottelun. Välillä ruuduissa tiuhaan vaihtuvien tutkijahahmojen, jotka olivat pääasiassa miehiä, määrä alkoi jo hieman kyllästyttää. Onneksi tarinan päähenkilöksi oli kuitenkin valittu nainen. Mitä sä tykkäsit tarinan visuaalisista ratkaisuista? Entä löytyykö suosikkikohtia?
– Ihan samansuuntaisia ajatuksia syntyi mullakin kirjaa lukiessa. Visuaaliset ratkaisut kevensivät paikoitellen raskasta asiaa. Lukiessa tuntui jatkuvasti, että aiheeseen erittäin hyvin perehtynyt asiantuntija on halunnut saada mahdollisimman paljon tietoa yksiin kansiin. Mun sisällöllinen suosikkikohta on kielien käsittely kuuloaistin yhteydessä, toonikielistä kertova kohta erityisesti.
–Mun suosikki oli seikkailu kielen päällä. Se herätti vahvimmin aistimuksia lukiessa. Jäinkin miettimään, että loppujen lopuksi tämä aisteista kertova kirja onnistui herättämään aistimuksia aika vähän. Sitä olisin kaivannut enemmänkin.
– Matteo Farinella on tehnyt aiemminkin sarjakuvakirjan, Neurocomic–nimeltään. Se vaikuttaa myös kiinnostavalta.
– The Senses -albumia lukiessa tuli mieleen omasta lapsuudesta animaatio, Olipa kerran elämä, ja sen myös Matteo Farinella kertoo vaikuttaneen omaan työskentelyynsä tuossa aivojen toimintaan keskittyvän Neurocomic-albumin tekoprosessista kertovassa videossa, joka löytyy kirjan kotisivuilta.
– Tämä The Senses -kirja on selvästi suunnattu vähintäänkin nuorille. Pienemmille sen sisältö on varmaankin vaikeaa ja paikoitellen puuduttavaa luettavaa. Ihan pienille tulee mieleen Lasten Keskuksen julkaisema Fiksut faktat -sarjaan kuuluva kirja Miten aistit toimivat?. Sen kurkistusluukkujen alle kätkeytyy tietoja aisteista pienille lukijoille.
Aisteista löytyy myös paljon kiinnostavia linkkejä, tunnetko näitä?
http://papunet.net/tietoa/aistit-vuorovaikutuksessa
https://peda.net/polvijarvi/varhaiskasvatus/sp/esikot/aistit
https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/kampanjat/6843.html
– Kiitos linkeistä! Täytyy tutustua ajan kanssa. Aisteja ja niiden kautta välittyvää tietoa tulee toki pohdittua paljon myös omassa työssä varhaiskasvatuksessa. Moniaistisuus kuuluu muutenkin olennaisesti kuvataidekasvatukseen, taiteen tekemiseen ja kokemiseen.
– Muuten, aistirunojen tekemiseen ohjataan uudessa herkullisessa Runomatkaopas-teoksessa. Huvittaisiko perehtyä siihen joskus, kun on aikaa?
– Ehdottomasti! Ensi kuussa onkin taas Helsingin Kirjamessut. Sieltä varmasti löytyy kiinnostavia aiheita myös blogiin.
– Joo, messujen työpajat Näpsäkkä nimigeneraattori ja Pellervo Puukengurun reissukaverit ovat jo tuota pikaa. Ties vaikka Pellervo saisi reissukaverin hauskasta koalasta. Tosi kiva päästä taas sukeltamaan messutunnelmaan aistit avoinna!
