Kahden ystävän kohtaaminen eräänä tammikuun lopun päivänä
– Hyvää alkanutta vuotta! Miten vuosi 2026 on käynnistynyt sulla, Sini? [Satu]
– Samoin! Mun vuosi on alkanut yllättävin kääntein, joista voin kertoa myöhemmin lisää. Entä miten sun vuosi on alkanut? [Sini]
– Mielelläni kuulen lisää yllättävistä käänteistä ja muustakin! Mun alkuvuoteen on myös sisältynyt paljon käänteitä. Onkin tosi kiva nähdä nyt ja päästä sukeltamaan näiden korttipakkojen maailmaan, josta oli puhetta joskus paljon aikaisemmin. Miten olikaan, onko nämä Kehvolan Taide- ja Kirjallisuuskortit sulle tuttuja? [Satu]
– Taidekortit olen joskus saanut lahjaksi. Ne on kivat. Kirjallisuuskortteja en ole vielä saanut käsiini, mutta nyt sekin puute korjataan. [Sini]
– Mä tulin aikanaan hankkineeksi ne muistaakseni Emman museokaupasta, ja olen tähän mennessä vain vilkaissut niitä. Nyt onkin kiva päästä syventymään niihin vähän tarkemmin. [Satu]
– Miten näitä on tarkoitus käyttää? Löytyykö paketista joku ohje? [Sini]
–Täällä kirjallisuuskorttipaketissa on tällainen ohjekortti, joka sisältää pelitapaehdotuksia. Ensimmäinen vastausvuoroineen ja pisteenlaskuineen on selvästi suunnattu monelle pelaajalle. Toisessakin voi olla monta pelaajaa. Kolmannessa vastataan peräti kirjallisesti. Neljäs ohje soveltunee parhaiten meille nyt, se on nimittäin: “Keksi oma tapasi!” [Satu]
– Täällä taidepuolella on samanlainen ohje. Meitä on vain kaksi, joten tämä ensimmäinen tapa ei nyt onnistu. Meidän täytyy varmaan keksiä joku oma tapa käyttää kortteja. Pelataanko yksitellen vai kokeillaanko pelata molempia pakkoja samaan aikaan? [Sini]
– Voidaan varmaan kokeilla erilaisia tapoja. Otetaanko ainakin näin aluksi kaksi pakkaa samaan aikaan, sulle kirjallisuuskortit kysyttäväksi multa ja mulle taidekortit kysyttäväksi sulta? Satu]
– Hyvä idea! Haluutko sä aloittaa? [Sini]
– Kysy sä multa eka kysymys! Mä voisin valita ekasta kortista näin umpimähkään kysymyksen kuusi, jos siis sovitaan, että mennään korttien järjestyksen mukaan ja kysymyksen numeron saa valita. [Satu]
– “Missä 1908 ilmestyneessä teoksessa tapaamme tunteikkaan Myyrän, runoilevan Vesirotan, hyväntahtoisen Mäyrän ja hurjapäisen Rupikonnan?” [Sini]
– Jee, mä tiedän tän! Kaislikossa suhisee! [Satu]
– Oikein! Sitten on mun vuoro. Otan kortilta 1 numeron 4. [Sini]
– Se kysymys kuuluu näin: “Millä termillä kutsutaan näyttelyä, joka esittelee takautuvasti (ja kattavasti) taiteilijan tuotannon?” [Satu]
– Sehän on retrospektiivi. Huh, olipa hyvä, että tuli alkuun vähän helpompi kysymys. [Sini]
– Kokeillaanko kronologisen järjestyksen sijasta vetää myös satunnainen kortti pakasta? [Satu]
– Joo, kokeillaan niin. [Sini]
– Mä vedän tämän kortin. Mikä sen numero on? Ja valitsetko sä siitä kortin ekan kysymyksen kysyttäväksi? [Satu]
– 23. No niin, oletko valmis? Kysymys kuuluu: Minkä kaupungin mukaan Elena Ferranten kirjasarja on nimetty? [Sini]
– Napoli! Huh, tässähän saa kokea onnistumisen tunteita, kun kohdalle osuu näin kivoja kysymyksiä! [Satu]
– Oikein! Nyt me ollaan pelattu niin, että sinulle kirjallisuutta paremmin tuntevalle tulee kirjallisuuskyssärit ja mulle taidealan ihmiselle taidekyssärit. Pitäisikö kokeilla vaihtaa pakkoja. Varmasti menee nyt kyllä vähän vaikeammaksi, mutta onpahan tilaisuus oppia jotain uutta. [Sini]
– Testataan sitäkin! Onneks saadaan vahvistusta virvokkeista. Taiteen kenttä on kyllä varsin laaja. Sisältääkö taide tässä tapauksessa kaikki taiteenlajit? [Satu]
– Näissä korteissa kyllä lukee, että kyse on kuvataiteeseen liittyvistä kysymyksistä. [Sini]
– Entä mitä kaikkea lasketaan kuvataiteeseen? [Satu]
– No perinteisimpiä on piirustus, kuvanveisto ja taidegrafiikka, joilla on pidemmät perinteet. Uudempia taidemuotoja ovat esimerkiksi valokuva-, valo-, media-, video-, installaatio-, käsite-, yhteisö- ja ympäristötaide sekä performanssi. Teokset voivat olla myös yhdistelmiä näistä ja sitten tietysti ammentaa myös muista taiteen lajeista. Unohdinkohan jotain? Joku muu osaisi ehkä vastata tähän vähän kattavammin.[Sini]
– Oikein kattavalta tuo kuulostaa. Tarvitaan siis laajaa tietämystä. Katotaan, miten pärjään. No, tässä syntyy joka tapauksessa hyviä keskusteluja! Kysytkö sä multa eka? [Satu]
– Valitsen tällä kertaa kysymyksen, joka voisi koskea sulle tuttua asiaa. “Mistä kaupungista Walter Runeberg, Albert Edelfeldt ja Ville Vallgren ovat kotoisin?” [Sini]
– Mulla on sellainen hytinä, että vastaus on Porvoo. [Satu]
– Oikein! Löytyisköhän sieltä mulle joku helppo kysymys kirjallisuuden puolelta? [Sini]
– Uskoisin sun tietävän tämän: “Minkä maalaisia kirjailijoita Nadine Gordimer, J.M. Coetzee ja André Brink ovat”? [Satu]
– Eteläafrikkalaisia. Täytyy myöntää, että näistä muistin ainoastaan viimeisen. [Sini]
– Tän voi ottaa myös tuntemisleikkinä, kun miettii, mitä vastauksia toinen tietää. [Satu]
– Näitä kysymyksiä on kyllä hauska lueskella ihan itsekseenkin ja testata omaa tietämystään, eli toimii näinkin. Samalla voi virkistää muistia ja oppia uutta. [Sini]
– Aivan! Millaisia sun mielestä kivoja kysymyksiä olet löytänyt tässä pakkoja selaamalla? [Satu]
– Hmm, kivoja kysymyksiä? No, ainakin täällä on kysymyksiä, jotka koskee ihan tuttuja teoksia, joiden yksityiskohdista alkaa epäilemään omaa muistiaan. Esimerkiksi kun kysytään, lentääkö Vincent van Goghin maalauksessa vehnäpellolla variksia vai korppeja, tai montako naista on kuvattu Pablo Picasson Avignonin naiset maalaukseen. Entä millaisista kysymyksistä itse tykkäsit? [Sini]
– Mä pidän erityisesti näistä yhdistelmäkysymyksistä, kuten tämä Kirjallisuuskorttien kysymys numero 21: “Mikä yhdistää seuraavia teoksia: Joel Lehtosen Putkinotko, Antti Tuurin Pohjanmaa, Virginia Woolfin Mrs. Dalloway, Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani ja James Joycen Odysseus?”[Satu]
– No, mikä on oikea vastaus? [Sini]
– Ne on yhdenpäivänromaaneja. Kysymysten taso on yleisesti ottaen kyllä aika vaativa, ja niitä on yhdessä pakassa monta, reilusti yli 300. Taitavat olla ensisijaisesti suunnattu aikuisille, vai mitä? [Satu]
– Joo, kyllä täytyy olla jo aika paljon tietämystä näistä taiteenaloista. [Sini]
– Oli kyllä tosi kiva tutustua kortteihin sun kanssa. Mitä mukavaa voitaisiin tehdä ensi kuussa? [Satu]
– Täytyy miettiä. Ollaan taas etäisyyksien päässä ja aikaerossa, joten kohtaaminen täytyy taas tehdä se huomioiden. Mutta eiköhän me jotain keksitä. [Sini]
