Kahden ystävän etäkohtaaminen eräänä marraskuun päivänä
– Moi, Sini! Näkyy ja kuuluu hyvin! Miten sun marraskuu on sujunut? [Satu]
– Hei, Satu! Marraskuu on kulunut vauhdikkaasti. Tuntuu, että tämä kuukausi on ollut täynnä toimintaa ja kulunut hujauksessa. Miten sun marraskuu on kulunut siellä Balilla? [Sini]
– Ihanasti! Täällä jokainen päivä on pieni seikkailu. Viime kuussa oltiin Kehitä buddhan aivot -kirjan äärellä ja puhuttiin muun muassa hetkeen pysähtymisestä ja kauneudesta. Onko niitä mahtunut sun marraskuuhun? [Satu]
– Taidetaan olla aika samassa tilanteessa kuin viime vuoden marraskuussa, kun oltiin Luovuutta luonnosta -kirjan äärellä. Täällä Suomessa kun on juuri nyt se pimeä ja kolkon vetinen ajanjakso. Myös töiden puolesta on kaikkein kiireisintä aikaa. Luonnostakaan ei oikein löydä sitä kauneutta, ehkä enemmän sellaista hämärää melankoliaa, joka saa kaipaamaan takkatulta ja kynttilänvaloa. Tietoiseen hetkeen pysähtymiseen on ollut todella vähän aikaa, mutta olen kuitenkin yrittänyt tarkastella niitä hetkiä ja asioita, jotka tuovat iloa ja ehkä myös sitä kauneutta omaan arkeen. Muutaman kuvankin olen ehtinyt napata. Mutta sulla varmaan on ollut runsaasti kauneutta ympärillä. [Sini]
– Oih, Suomen marraskuu osaa tosiaan olla aika brutaali, mutta tykkään sun sanamuodosta “hämärä melankolia”. Ja hienoa, että oot edes yrittänyt miettiä iloa tuovia asioita. Toivottavasti en pahoita mieltäsi kertomalla, että mä olen suorastaan kylpenyt kauneudessa täällä. Jokainen päivä on täynnä kauneutta monissa muodoissa. Varsinkin nyt, kun täällä on ajankohtaisina balilaisen hindukalenterin merkittävät juhlapäivät, Galungan ja Kuningan. Se näkyy, kuuluu ja tuoksuu, kuten balilaiset seremoniat aina. Kauneus kytkeytyykin mulla vahvasti moniin aistimuksiin ja aisteihin, ei vain näköaistiin. [Satu]
– Kyllä tässä pieni kateuden tunne taisi tulla, vaikka olenkin onnellinen sun puolesta, että saat olla siellä. Haluatko kertoa jotain noista merkittävistä juhlapäivistä. Ja kuviakin olisi kiva katsella. Ehkä niiden kautta kulkeutuu vähän valoa ja kauneutta tännekin. [Sini]
– Galungan on kymmenen päivää kestävä juhla, jonka aikana juhlistetaan hyvän voittoa pahasta. Sen aikana esi-isien uskotaan saapuvan vierailemaan läheistensä luona. Galungan huipentuu Kuningan-päivään, jolloin vierailemaan tulleet esi-isät poistuvat jälleen maan päältä. Juhla näkyy kaikkialla upeina koristeina, erityisesti talojen edessä olevat penjor-nimiset bambukoristeet on tosi vaikuttavia ja sanomaltaan monimuotoisia. [Satu]
x
x
– Näyttääpä hienolta! Liittyykö näihin juhliin jotain ruokaperinteitä? [Sini]
– Balilainen perinteinen keittiö näkyy ja maistuu niin arjessa kuin juhlassa. Esimerkiksi lawar ja babi guling ovat sellaisia ruokalajeja. Lawar on eräänlainen monista ainesosista koostuva salaatti ja babi guling puolestaan paistettu possu. Kumpikin voisi maultaan mennä mulla hyvinkin kauneuden kategoriaan, vaikka optisesti ehkä ei.
Kauneutta tallentaessani en ole raahannut järkkäriä mukana aina, kun se on usein niin hankala kannettava. Oon myöskin halunnut oikeasti pysähtyä hetkeen ja nauttia ympäristöstä kaikin aistein, eikä kamera ole silloin paras seuralainen. Millaisia kuvia sä olet ottanut? [Satu]
– Mun kuvissa on väriläiskiä, savea ja luovan tekemisen jälkiä. Nämä ovat jälkiä hetkistä, jolloin saa latautua. Omaehtoisessa tekemisessä ei tarvitse kiirehtiä tai suorittaa. Kuvasin ulkona myös lyhyen päivän viimeisiä auringonsäteitä. [Sini]
x
x
x
x
x
– Saan kiinni noiden hetkien kauneudesta. Mä voisin näyttää vielä muutamia kuvia, joita oon ottanut kauneus mielessäni. Kameralla ei kyllä saa tallennettua kaikkea kauneutta. Erityisesti tuoksut on sellaisia, varsinkin monet kukat täällä on tuoksultaan huumaavia. Myös monet luonnon äänet edustaa kauneutta mun korville, kuten lintujen aamukonsertti, virtaavan veden solina tai tuulen humina puissa. Tuuleenkin liittyy kauneuden kokemuksia; viilentävä tuulenvire iholla keskipäivän kuumuudessa on mulle myös kauneutta. Myös joissain ihmisissä on uskomatonta kauneutta. En tarkoita ensisijaisesti ulkoista kauneutta vaan sisältä kumpuavaa, jonka ennemminkin aistii kuin näkee. Noita asioita on haasteellisempaa tallentaa kameralla, mutta tässä on sellaisia asioita, jotka on mulle näkyvää kauneutta täällä. Nuo keltaoranssit kukat, cempaka eli tuoksusampaka nimeltään, on mulla kauneuskategoriassa sekä tuoksunsa että ulkonäkönsä ansiosta. [Satu]
x
x
x
x
– Hienoja kuvia ja ajatuksia. Tuoksua on vaikea kuvitella, mutta ihan jo nuo värit saavat iloiselle mielelle. Sulla on selvästi buddhan aivojen kehittäminen jo hyvällä mallilla. Olisko joulukuussa taas aika tutkailla blogivuotta ja tehdä jotain koostetta meidän kohtaamisista? [Sini]
– Cempakan tuoksu on yhdistelmä makeaa ja raikasta. Siinä on jotain todella mystistä ja kiehtovaa, vähän niin kuin suitsukkeen tuoksussa, joka leijailee täällä kaikkialla. Uskomatonta muuten, että vuosi on jo melkein lopuillaan! Nähdään siis ensi kuussa vuosikatsauksen merkeissä! [Satu]
– Nähdään! [Sini]
