Kahden ystävän etäkohtaaminen eräänä lokakuun lopun päivänä
– Moi, Sini! Kuuluuko? Yhteys vaikuttaa hyvältä! Mitä sinne koto-Suomeen kuuluu? [Satu]
– Hei, Satu! Hyvin kuuluu ja hyvää kuuluu. Lämpökerrastot on kaivettu esiin, mutta vielä olen pärjännyt ilman. Aurinkoisia päiviäkin on ollut kivasti. Miten siellä Balilla on mennyt? [Sini]
– Kiitos kysymästä! Täällä on aivan ihanaa, kuten aina. Tuntuu vähän pahalta hehkuttaa, kun tietää valon määrän vähenemisen Suomessa. Hienoa, että aurinko on sielläkin paistellut! Mä olen nauttinut täällä juurikin valosta, luonnosta ja ennen kaikkea Balin taksusta. Muistatko vielä, mitä se on? [Satu]
– En nyt muista tarkkaa määritelmää, mutta liittyi muistaakseni sisäiseen voimaan ja luovuuteen. Kun aiheesta googlaa, tulee hyvin erilaisia selityksiä, ainakin englanniksi. Miten sä olitkaan kääntänyt sen suomeksi? [Sini]
– Sillä tarkoitetaan tosiaan sitä taianomaista henkisyyttä ja jonkinlaista korkeampaa luovuuttakin, josta oli puhetta silloin huhtikuussa, kun oltiin taas Luovuutta luonnosta -kirjan äärellä. Mulla olisi nyt mielessä yksi toinen kirja, nimittäin Kehitä buddhan aivot -kirja, jonka alaotsikko on 52 helppoa harjoitusta. Sen on kirjoittanut neurotieteilijä Rick Hanson (suom. Lauri Pordeccu, Viisas elämä, 2019 [2. uudistettu painos]) . Kiinnostaisiko sua kuulla siitä enemmän ja mahdollisesti tehdä jotain siihen liittyvää? [Satu]
– Ehdottomasti kiinnostaa! Miten löysit kirjan ja päädyit tekemään harjoituksia? [Sini]
– Olen jo pitkään ollut kiinnostunut hetkeen pysähtymisestä, tietoisen läsnäolon kehittämisestä ja meditoimisesta ja kerran etsiessäni aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta törmäsin kirjaan Buddhan aivot. Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen, jonka on kirjoittanut samainen Rick Hanson Richard Mendius -nimisen kollegansa kanssa (suom. Lauri Pordeccu, Viisas elämä, 2019). Pidin kirjasta kovasti, koska siinä yhdistetään sekä neurotiedettä että ikiaikaisia näkemyksiä siitä, miten aivoja voidaan muokata myönteisesti mielen avulla. Se on ikään kuin teoriakirja, johon tuo Kehitä buddhan aivot -kirja perustuu konkreettisena harjoituskirjana. [Satu]
– Mielenkiintoista! Täytyy laittaa molemmat lukulistalle. Usein juuri tämä hetkeen pysähtyminen tuntuu haastavalta, koska aivoissa jyllää loputon to do -lista. Tästä me ollaan puhuttu ennenkin. [Sini]
– Jep. Ja toi meille niin tuttu lista on lopulta tosi raskas ja oikeastaan aika turha Elämän (isolla eellä) kannalta. 🙂Mikäli haluat kuulla muutamia vinkkejä tuon pysähtymisen harjoittelemiseen, voisin kertoa tuosta Kehitä buddhan aivot -kirjasta vähän enemmän. [Satu]
– Haluan ehdottomasti! [Sini]
– Kiva! Tästä kirjasta on tosi mukava kertoa, sillä sen pointti on niin tärkeä ja harjoitukset helppoja. Tai oikeastaan näennäisesti helppoja, kuten kirjassakin todetaan. Kirja koostuu johdannon ja Aivot tarvitsevat ainoastaan harjoitusta -osion lisäksi viidestä osasta: Ole hyvä itsellesi, Nauti elämästä, Kehitä vahvuuksia, Elä maailmassa ja Tunne rauhaa. Jo pelkästään johdanto on niin mielenkiintoinen! Siinä kerrotaan muun muassa, miten harjoitukset muuttavat aivoja niin kutsutun kokemusriippuvaisen neuroplastisuuden takia. Meidän aivoja muokkaavat kaikki asiat, joihin me kiinnitetään huomiota – siis ajatukset, tunteet, tuntemukset ja jopa se, miten me suhtaudutaan meidän omiin reaktioihin. Se on yhtäältä jotenkin ihan uskomatonta mut toisaalta täysin loogista. [Satu]
– On tosiaan! Seuraan somessa psykologiaan liittyviä tilejä, ja tämä on tullut sielläkin vastaan. Se, että muistaisin aina arjessa kiinnittää omaan ajatteluun huomiota, on aika kausittaista. Kiinnostavaa kuulla, millaisiin harjoituksiin kirjassa opastetaan. [Sini]
– Kirjan avulla pystyy juuri muuttamaan omaa ajatteluaan pysyvästi, kun saa harjoitukset ankkuroitua kiinteäksi osaksi arkea. Harjoituksia on kirjan alaotsikossa mainittu määrä, 52, ja ne jakaantuu noihin äsken mainitsemaani viiteen osioon. Monet on ihan tuttuja juttuja, mutta kun ne on koottu yhteen kirjaan, niistä muodostuu looginen kokonaisuus. Kirjassa on myös paljon vinkkejä, miten harjoituksia voi tehdä, varsinkin harjoitusten yhteydessä kohdissa Miten ja Muista. Tärkein ohje on mun mielestä alussa: “Pidä hauskaa harjoituksia tehdessäsi. Älä ota niitä (äläkä itseäsi) liian vakavasti.” Se tuppaa niin usein unohtumaan meidän suorituskeskeisessä maailmassa, jossa hauskuus tuntuu hautautuvan kaiken vakavuuden alle. [Satu]
– Haluaisitko esitellä sun suosikkiharjoituksen tai -harjoituksia?[Sini]
– Mielelläni! On kyllä vaikeaa nostaa esiin vain yksi tai kaksi, kun ne kaikki on niin hyviä ja niistä tosiaan muodostuu yhdessä kokonaisuus, mutta yritän valita vaikkapa kaksi esimerkeiksi. Eka voisi olla ihan koko kirjan eka harjoitus osiossa Ole hyvä itsellesi. Se on nimeltään Ole itseäsi varten. Jokaisen nykyihmisen kannattaisi perehtyä siihen, kun meidän ajassa suhde omaan itseen on niin ristiriitainen erityisesti somen myötä. Kaikki kilpailee lähes paniikinomaisesti huomiosta ja haluaa asettaa itsensä parrasvaloihin, mutta tuntuu, ettei oikein kukaan ole tyytyväinen itseensä eikä aidosti oma itsensä.
Kyseisessä harjoituksessa muistutetaan, kuinka tärkeää on olla itsensä puolella. Sen yhteydessä on muistutus (s. 25): “Kaiken harjoituksen perusta on, että tahdot itsellesi hyvää, ja että sallit surujesi, tarpeittesi ja unelmiesi olla itsellesi merkittäviä. Silloin kaikki, mitä teet itseäsi varten, sisältää todellista voimaa.” Harjoituksessa kehotetaan kysymään itseltään useasti päivässä: “olenko minä nyt itseni puolella?” (s. 26). Tähän kysymykseen liitetään parin sivun mitalta yksityiskohtaisia ohjeita siihen, miten voi konkreettisesti olla itsensä puolella. Se on myös hyvä lähtökohta seuraaville harjoituksille, joissa opetellaan muun muassa nöyryyttä. [Satu]
– Tuo itsensä puolella oleminen tuntuu hyvältä ohjeelta. Millaisia nämä konkreettiset ohjeet esimerkiksi ovat? [Sini]
– Niitä on tosiaan paljon, ja monet niistä on aika pitkiä. Ne kaikki on musta tosi hyviä. Tässä lyhyistä ohjeista yksi esimerkiksi. Se löytyy Miten-osiosta: “Muistele, millaista on olla sellaisen ihmisen kanssa, joka välittää sinusta. Se auttaa sinua tuntemaan, että olet tärkeä ja olet arvokas. Se on itseäsi varten olemisen perusta.” (s. 26) ja Muista-osiossa: “Kokemuksellasi on väliä. Se vaikuttaa yhtä lailla elämän hetkestä toiseen jatkuvaan virtaan kuin niihin pysyviin jälkiin, joita ajatukset ja tunteet jättävät aivojen rakenteisiin.” (s. 27) [Satu]
– Noiden ohjeiden avulla tuosta ajatuksesta on ehkä tosiaan helpompi saada kiinni. Itse huomaan kaipaavani konkretiaa myös itseni puolella olemiseen. [Sini]
– Toisena harjoitusesimerkkinä voisin mainita Nauti elämästä -osiosta kohdan 17: Etsi kauneutta. Kirjassa kauneus määritellään seuraavasti (s. 80): “Kauneus on sitä, mikä ilahduttaa aisteja, mukaan lukien mielen “kuudetta aistia.” Hanson tuo esiin sen, että kauneus merkitsee eri ihmisille eri asioita ja luettelee itse omia kauniina pitämiään asioita, joiden joukkoon mahtuu yllättäviäkin juttuja, kuten eritasoliittymien muodostamat apilakuviot, lähtevän junan vihellys ja tunne, kun saa jalkapallon kiinni. Hän kirjoittaa: “Ympärillämme on tavattoman paljon kauneutta. Minusta kuitenkin tuntuu, että monilla on hyvin heikko tuntuma siitä. Niin oli minullakin, ennen kuin aloin tietoisesti etsiä kauneutta. Ja sitten me ihmettelemme, miksei elämä oikein tunnu hurmaavalta!”
Lisäksi Hanson kirjoittaa: “Mitä sinä tunnet kohdatessasi kauneutta, myös sellaisena kuin se esiintyy arjen keskellä? Sydämesi saattaa avautua, mielesi kevenee, tunnet mielihyvää ja mielialasi kohoaa. Kauneuden kokeminen lievittää stressiä, valaa toivoa ja muistuttaa meitä siitä, että elämässä on paljon muutakin kuin jatkuvaa uurastamista. Kauneuden tunteen voi myös jakaa – oletko koskaan ihastellut auringonlaskua ystäväsi kanssa? Se lähentää sinua toisiin.” (s. 80–81).
Voisiko tämä kohta olla meille haaste tuleviksi viikoiksi ja voitaisiin käsitellä sitä seuraavalla kerralla, kun tavataan? [Satu]
– Voidaan yrittää. Tämä Hansonin käsitys kauneudesta vaikuttaa aika laajalta. Kyse ei siis ole pelkästään esteettisestä mielihyvästä, vaan myös onnistumisen kokemus voi hänelle olla kauneutta, jos oikein ymmärsin. [Sini]
– Kysymys kuuluu siis kaikessa yksinkertaisuudessaan (s. 80): “Mitä asioita sinä pidät kauniina?” Harjoitusta tarkennetaan Miten-osiossa (s. 81): “Avaudu kauneudelle joka päivä muutamaksi hetkeksi. Katsele avoimin silmin kaikkea ympärilläsi olevaa, erityisesti tavallisia asioita, jotka yleensä jätämme huomiotta, kuten taivasta, kodinkoneita, ruohoa, autoja, rikkaruohoja, tuttuja näkymiä, kirjahyllyjä ja jalkakäytäviä. Kokeile samaa arkisiin ääniin, tuoksuihin, makuihin ja tuntemuksiin. Etsi myös mukavia muistoja, tunteita ja ajatuksia.
Etsi kauneutta kuin lapsi, joka kerää simpukoita yltäkylläisellä merenrannalla. Ole avoin asioille, jotka eivät kuulu tavanomaiseen käsitykseen kivasta ja kauniista. Anna itsesi yllättyä. Löydä kauneutta odottamattomista paikoista.
Kun löydät kauneutta, tunne se. Avaudu kasvavalle tunteelle rajattomasta kauneudesta, jota on ylä- ja alapuolellasi ja joka suunnassa kuin kelluisit ruusun terälehtien meressä. ” Lisäksi Hanson muistuttaa, että kauneutta voi huomata myös sekä toisissa ihmisissä että itsessään. Lisäksi hän kehottaa: “Tee kauneutta käsilläsi, sanoillasi ja teoillasi.” (s. 81) [Satu]
– Varmasti täältä Suomen syksyisestä säästä löytyy paljon kauneutta. Mieluummin olisin kuitenkin siellä Balilla sitä etsimässä sun kanssa. Hauska nähdä millaisiin löytöihin päädytään. Palataan ensi kuussa aiheeseen! Lämpöä ja luovuutta sinne! [Sini]
