{"id":515,"date":"2017-05-31T21:08:51","date_gmt":"2017-05-31T19:08:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=515"},"modified":"2022-02-11T14:44:14","modified_gmt":"2022-02-11T12:44:14","slug":"kirjamia-piirtamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/yhteistyo\/kirjamia-piirtamassa\/","title":{"rendered":"Kirjaimia piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 toukokuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n

\u2013 Hei Satu! L\u00f6ysin sattumalta t\u00e4m\u00e4n Tuija Kuuselan kirjan Taiteilijat kirjaimia piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 Kultakauden kirjataidetta (2004). Todella mielenkiintoinen kirja! Onko sulle tuttu?<\/p>\n

\u2013 Taisin n\u00e4hd\u00e4 sen kirjamessuilla joitakin vuosia sitten mutten ole lukenut sit\u00e4. Kuulisin siit\u00e4 mielell\u00e4ni lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kirja kuvaa, kuinka 1800\u20131900-lukujen vaihteessa taiteilijoiden ihanteena oli olla monitaitureita, jotka loivat suuria esteettisi\u00e4 kokonaisuuksia. K\u00e4sity\u00f6t\u00e4 ja taideteollisuutta alettiin arvostaa yhdenvertaisina taidelajeina maalaustaiteen ja arkkitehtuurin kanssa. Kansallisromanttinen ajatus suomalaiskansallisesta tyylist\u00e4 ulottui my\u00f6s kirjataiteeseen. Aikakaus- ja erikoislehtien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi, ja mallia niihin otettiin ulkomailta. Lehtien uudistamiseen osallistui suuri joukko kirjailijoita ja kuvataiteilijoita. Kuvataiteilijat eiv\u00e4t olleet ainoastaan kuvittamassa painotuotteita, vaan suunnittelivat painotuotteiden ulkoasua my\u00f6s laajemmin tehden kirjaimia, ladelmia ja somisteita.<\/p>\n

\u2013 Monitaituruus on iso vaatimus. Suurten esteettisten kokonaisuuksien luomiseen vaaditaan paljon taitoa ja n\u00e4kemyst\u00e4. Ajattelisin, ett\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 se onnistuu helpommin kuin yhden ihmisen hyppysiss\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ainakin itsest\u00e4 tuntuu hurjalta, miten monella alalla n\u00e4m\u00e4 taiteilijat ovat toimineet ja hienoin tuloksin. Kuuselan mukaan juuri uudistusmielinen julkaisutoiminta ja kansallishengen nostattaminen edistiv\u00e4t my\u00f6s kuvataiteilijoiden ja kirjailijoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Monella kirjailijalla oli omat luottosuunnittelijansa. Esimerkiksi Eino Leinon tuotanto ty\u00f6llisti Pekka Halosta. Halosen lis\u00e4ksi kirjataiteen aktiivisimpia uranuurtajia olivat Albert Edelfelt, Axel Gall\u00e9n, Louis Sparre ja V\u00e4in\u00f6 Blomstedt.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u2013 Millaiset kirjassa esitellyt ty\u00f6skentelyesimerkit erityisesti painotuotteiden saralla vaikuttavat susta mielenkiintoisilta?<\/p>\n

\u2013 Kiinnostavaa oli erityisesti kuvaus siit\u00e4, miten Gallen-Kallela suunnitteli Kalevalasta julkaistavaksi kuvitetun uniikkiteoksen \u201dKansallis-kirjokirjan\u201d, jonka oli tarkoitus olla pergamentille maalattu, kokonaan k\u00e4sin tekstattu ja laajuudeltaan 700-sivuinen. Sivut oli tarkoitus koristella v\u00e4rein sek\u00e4 kullalla ja hopealla. Teos olisi sis\u00e4lt\u00e4nyt 150 miniatyyrimaalausta. Kirjan kannet olisivat olleet nahkaa ja pakotettua hopeaa kivin ja jokihelmin koristeltuna. Teoksen tekemiseen Gallen-Kallela arvioi kuluvan parikymment\u00e4 vuotta, ja sen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 Kansallismuseoon kansalaisten haltuun. Taiteilija ei kuitenkaan saanut suurit\u00f6iseen uniikkiteokseen hakemaansa valtionapua.<\/p>\n

\u2013 Millaisia yhteisty\u00f6mahdollisuuksia n\u00e4et nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuvataiteilijalle ja kirjailijalle. Onko kirjassa joitain sellaisia juttuja, joita me voitaisiin kokeilla ja soveltaa?<\/p>\n

\u2013 Yhteisty\u00f6 l\u00e4htee varmasti aina tekij\u00f6iden keskin\u00e4isest\u00e4 kiinnostuksesta samoihin asioihin. Varmasti paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4nkin ja monissa muodoissa. Tuoreimpana tulee mieleen kuvataiteilija Terike Haapojan ja kirjailija Laura Gustafssonin Toisten historia -projekti, joka toi taiteilijoille mediataiteen valtionpalkinnon viime vuonna.<\/p>\n

\u2013 Millainen juttu teht\u00e4isiin yhdess\u00e4?<\/p>\n

\u2013 Mietin omaa opinn\u00e4ytett\u00e4ni, ja siit\u00e4 tuli mieleen, ett\u00e4 koulussa kultakauden taidetta k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 voisi my\u00f6s kirjataiteeseen perehty\u00e4 kuvataidetta ja \u00e4idinkielt\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa. T\u00e4m\u00e4 liittyy tietysti my\u00f6s graafisen suunnittelun historiaan. Ehk\u00e4 joku teksti\u00e4 ja kuvaa yhdist\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. Keksitk\u00f6 jotain?<\/p>\n

\u2013 Mulla olisi p\u00f6yt\u00e4laatikossa taas uusia tekstej\u00e4. Haluaisitko lukea yhden niist\u00e4 ja suunnitella sen ulkoasun omien n\u00e4kemystesi mukaisesti? Se on sormiharjoitus, jossa toteutin seuraavaa menetelm\u00e4\u00e4: Valitsin aiemmin kirjoittamistani lappusista sattumanvaraisesti kolme. Niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t sanat tai asiat piti jotenkin sijoittaa tekstiin. Satunnaiset sanat olivat t\u00e4ll\u00e4 kertaa: kuu, fiktiivinen henkil\u00f6 ja vesi. T\u00e4ss\u00e4 on harjoituksen lopputulos.<\/p>\n

\u2013 Joo, kokeillaan. Itsell\u00e4ni ei ole kovin paljoa kokemusta kirjainten piirt\u00e4misest\u00e4, joten saatan turvautua valmiisiin fontteihin, mutta katsotaan mit\u00e4 syntyy.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u00a9 Tarusola<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 toukokuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Hei Satu! L\u00f6ysin sattumalta t\u00e4m\u00e4n Tuija Kuuselan kirjan Taiteilijat kirjaimia piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 Kultakauden kirjataidetta (2004). Todella mielenkiintoinen kirja! Onko sulle tuttu? \u2013 Taisin n\u00e4hd\u00e4 sen kirjamessuilla joitakin vuosia sitten mutten ole lukenut sit\u00e4. Kuulisin siit\u00e4 mielell\u00e4ni lis\u00e4\u00e4. \u2013 Kirja kuvaa, kuinka 1800\u20131900-lukujen vaihteessa taiteilijoiden ihanteena oli olla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[95],"tags":[],"class_list":["post-515","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteistyo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=515"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/515\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2387,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/515\/revisions\/2387"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=515"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=515"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}