{"id":489,"date":"2017-04-30T18:03:35","date_gmt":"2017-04-30T16:03:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=489"},"modified":"2017-04-30T18:54:56","modified_gmt":"2017-04-30T16:54:56","slug":"tyhjan-paperin-aarella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/luovuus\/tyhjan-paperin-aarella\/","title":{"rendered":"Tyhj\u00e4n paperin \u00e4\u00e4rell\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 huhtikuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n

\u2013 Onko t\u00e4m\u00e4 Marja-Riitta Vainikkalan ja Marja-Liisa Kaltilan vuonna 2008 ilmestynyt kirja Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi<\/a><\/em> tuttu sulle, Sini?<\/p>\n

\u2013 Ei ole, mutta kiinnostaa ainakin nimens\u00e4 puolesta.<\/p>\n

\u2013 Kirja on suunnattu kirjoittamisen ja kuvataiteen ryhmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 kirjoittamisen ohjaaja Marja-Riitta Vainikkala ja kuvataideopettaja Marja-Liisa Kaltila k\u00e4sittelev\u00e4t kirjoittamisen ja kuvantekemisen yhteytt\u00e4. Kirja pohjautuu ajatukselle: \u201dKuva voi olla kirjoittajan virike ja kirjoittaminen kuvantekij\u00e4n virike.\u201d Tekij\u00e4t ovat inspiroituneet kirjailija, kirjoittamisen ohjaaja ja kuvataiteilija Natalie Goldbergin menetelmist\u00e4 ja luovan prosessin n\u00e4kemyksist\u00e4. Goldberg painottaa paljon luovan ty\u00f6skentelyn alkuvaihetta, jolloin h\u00e4nen mukaansa kannattaisi leikki\u00e4 rohkeasti ja jarruttelematta eri alojen keinoilla. H\u00e4nen teoksensa Lukeva mieli. Tekstin arkkitehtuuria etsim\u00e4ss\u00e4<\/em> (2006), Avoin mieli. Kuinka el\u00e4\u00e4 kirjoittajan el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> (2004) sek\u00e4 Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle<\/em> (2004) ovatkin tosi innostavia.<\/p>\n

\u2013 Oletko jo testannut menetelmi\u00e4, Satu?<\/p>\n

\u2013 Joo, joskus kirjoittamista opettaessani ja varsinkin oman kirjoittamiseni inspiraationa. Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi<\/em> -kirjasta t\u00e4llainen harjoitus (s. 45): \u201dTyhj\u00e4n paperin kuva. Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Tyhj\u00e4lle paperille kuvitellaan teksti tai kuva kaikkine aistimuksineen. Opiskelijoiden on pohdittava ja yritett\u00e4v\u00e4 kuvata, milt\u00e4 esimerkiksi asiat, kasvit, el\u00e4imet tai ihmiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, kuulostavat, tuoksuvat, maistuvat ja tuntuvat sek\u00e4 kuinka esineet, el\u00e4imet tai ihmiset liikkuvat. Tekstin tai kuvan annetaan kehkeyty\u00e4 paperille mielikuvan pohjalta. T\u00e4rkeint\u00e4 on kutsua se tyhj\u00e4lle pinnalle. Tekeminen aloitetaan, kun mielikuva on valmis, mutta mielikuvan etsimiseen ei k\u00e4ytet\u00e4 kovin montaa minuuttia. Kun tarttuu ensimm\u00e4iseen h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4n kuvaan, ei kontrolli p\u00e4\u00e4se kahlitsemaan luovaa vaihetta. Tarkoitus:<\/strong> Teht\u00e4v\u00e4 syvent\u00e4\u00e4 aistikokemusta ja rauhoittaa intuitiiviseen ty\u00f6skentelyyn ja kokonaishahmon haltuun ottamiseen. Se rohkaisee luottamaan piilotajuntaan ja kehitt\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 luoda fantasioita. Harjoitus auttaa huomaamaan, ett\u00e4 aiheita kyll\u00e4 l\u00f6ytyy, kun niille antaa aikaa tulla esiin. Sit\u00e4 tehdess\u00e4 havaitsee my\u00f6s luovan ty\u00f6n ainutkertaisuuden: vaikka kaikki aiheet on jo k\u00e4ytetty, on jokainen toteutus erityinen.\u201d<\/p>\n

\u2013 Tyhj\u00e4n paperin kammo on monelle tuttu. T\u00e4m\u00e4n kaltaiset harjoitukset ovat varmasti yksi keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 siit\u00e4 yli. Itse ehk\u00e4 sulkisin silm\u00e4t ja unohtaisin paperin hetkeksi. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on vaihtoehtona kuvitella paperille kuva tai teksti. Minun on aluksi vaikea ajatella, ett\u00e4 mielikuva olisi jompaakumpaa. Eik\u00f6 se saa muodon vasta, kun se siirret\u00e4\u00e4n paperille? Ehk\u00e4 kuitenkin lopulta tavoitan teht\u00e4v\u00e4n ajatuksen kuvan kehittymisest\u00e4 paperille.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u2013 Niin, teksti tai kuva on mielikuvaa seuraava askel. Mulle syntyi seuraavanlainen mielikuva ja t\u00e4llainen teksti: <\/p>\n

Makaan pitk\u00e4ss\u00e4 heinikossa, jonka tuoksu huumaa parfyymia vahvemmin. Maa on aavistuksen kostea. Aamukaste yritt\u00e4\u00e4 tunkeutua keltaisen viltin l\u00e4vitse. Ruoho kutittelee ihoani. Sirist\u00e4n silmi\u00e4ni. Taivas on kirkas. Sen halki kiit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4skysi\u00e4, joiden kirahdukset her\u00e4ttelev\u00e4t iloa. Yl\u00e4puolellani kaartuva koivu heiluttaa oksiaan, ja sen elinvoimaisen vihre\u00e4t lehdet vilkuttelevat minulle. Jostain kaukaa kuuluu moottoriveneen tasainen puksutus. Auringons\u00e4teet lupaavat l\u00e4mmint\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Haaveilen polskahtavani mereen my\u00f6hemmin. Nappaan ruohikon reunalla kasvavasta ahomansikasta punaisimmat marjat ja annan niiden liiskaantua kitalakeeni. Kuplii makeaa ja kirpe\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Nukuin y\u00f6n repaleisesti, ja silm\u00e4luomeni painuvat v\u00e4kisin kiinni. Vaivun uneen. Vaellan pitkin polkua, joka kiemurtelee jyrk\u00e4nteen reunalla. Polun vasemmalla puolella kohoaa sammaleen peitt\u00e4m\u00e4 rinne. Sammaleen keskell\u00e4 polveilee vanamojen virta. Polun oikealla puolella alas avartuva maisema huimaa jyrkkyydell\u00e4\u00e4n. Rotko on t\u00e4ynn\u00e4 kivipaasia ja juurineen kaatuneita puita. Jossain kohisee koski. Tasapainottelen kapealla polulla ja yrit\u00e4n olla katsomatta alas. Ymp\u00e4rill\u00e4ni huojuvat puut ovat tummia, ja koko seutu on synkk\u00e4. Minua paleltaa. Aurinko tuntuu kiert\u00e4v\u00e4n n\u00e4m\u00e4 vuorenjyrk\u00e4nteet kaukaa. Jostain leijuu savuntuoksua sieraimiini. L\u00e4hell\u00e4ni rapsahtaa oksa. Pys\u00e4hdyn ja j\u00e4\u00e4n kuuntelemaan. Vain kosken kohina kantautuu korviini. En jaksaisi vaeltaa en\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in mutten haluaisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 polullekaan. P\u00e4\u00e4t\u00e4n jatkaa matkaa. Ilman halkaisee huuto, joka saa minut horjahtamaan. J\u00e4hmetyn. Painaudun kiinni polun vasemmanpuoleisen reunan sammaleeseen. Huudot voimistuvat. Ohitseni lent\u00e4\u00e4 korppien parvi. Tunnen lintujen siiveniskut kasvoillani.<\/p>\n

H\u00e4tk\u00e4hd\u00e4n hereille. Kasvojeni yl\u00e4puolella kaartelee neitoperhonen. Aurinko on kivunnut kes\u00e4taivaan korkeuteen. Kevyt tuulenvire kahisuttaa heinikkoa.<\/em><\/p>\n

\u2013 Mun mielikuvassa olen ulkona puistossa. On kes\u00e4 ja aurinko paistaa. Olen selv\u00e4sti pienempi kuin ohi kulkevat ihmiset. Minua l\u00e4hestyy suuri, pitk\u00e4karvainen, mustavalkoinen koira. Mielikuvaan liittyy my\u00f6s tuoksuja ja puiston \u00e4\u00e4ni\u00e4. Jos nyt l\u00e4htisin luonnostelemaan paperille kuvaa mielikuvan pohjalta, tekisin heti alkuun sommitteluun liittyvi\u00e4 valintoja. Itse harjoitus antaisi hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan kokonaisuuden ty\u00f6st\u00e4miseen. Usein kuvataideopetuksessa n\u00e4en oppilaiden aloittavan kuvan tekemisen yksitt\u00e4isest\u00e4 hahmosta, jolle sitten lopuksi vain keksit\u00e4\u00e4n nopeasti joku tausta. Harjoitus tarjoaa keinoja l\u00e4hesty\u00e4 aihetta kokonaisuutena. Kaikkea mielikuvasta on mahdotonta tavoittaa kuvaan, eik\u00e4 siihen saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 liikaa kiinni. <\/p>\n

\u2013 Pid\u00e4n t\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Mieleeni tulvi ensin monia mielikuvia, mutta pys\u00e4hdyin t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4isen ruohoniityn kohdalle ja aloin aistia sen tunnelmaa. Jostain pulpahti kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n auringon kontrastiksi mielikuva synk\u00e4st\u00e4 vaelluksesta. En halunnut luopua siit\u00e4 vaan annoin tekstin tulla. N\u00e4in kaksi mielikuvaa yhdistyiv\u00e4t toisiinsa. Vaikeinta oli lopettaminen. Huomasin nopeasti, ett\u00e4 tarina alkoi kehitty\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni ja olisin voinut jatkaa sit\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Itse en nyt l\u00e4htenyt tekem\u00e4\u00e4n kuvaa mutta teen samankaltaisia harjoituksia usein maalatessani. <\/p>\n

\u2013 Tekij\u00e4t kirjoittavat teht\u00e4v\u00e4nantoa seuraavalla sivulla (s. 46) n\u00e4in: \u201dHarjoituksen voi tehd\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 kirjoitusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai sen voi yhdist\u00e4\u00e4 kuvantekemiseen. T\u00e4m\u00e4 harjoitus on hauska, sill\u00e4 aluksi tyhj\u00e4t paperit t\u00e4yttyv\u00e4t pian omanlaisistaan, tekij\u00e4ns\u00e4kin yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 teksteist\u00e4 ja kuvista. Mielikuvitus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuvat, kun on tuijottanut tyhj\u00e4\u00e4 paperia tarpeeksi kauan.\u201d<\/p>\n

\u2013 Ehk\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 valitsee joko kuvan tai tekstin tekemisen, voisi kokeilla my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u2013 Mit\u00e4 ajattelet Goldbergin ajatuksesta \u201dKirjoittaminen on kuvataidetta\u201d, jota Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi<\/em> -kirjan kirjoittajat kehittelev\u00e4t teoksessaan? Goldbergin mielest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa luovan ja kriittisen vaiheen ero sek\u00e4 edet\u00e4 vaihe vaiheelta. Luovassa vaiheessa ei saa olla liian kriittinen vaan pit\u00e4\u00e4 uskaltaa leikitell\u00e4. Goldberg n\u00e4kee paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 kirjoittamisen ja kuvataiteen tekemisen v\u00e4lill\u00e4 ja painottaa aistihavaintojen t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Pit\u00e4isi ehk\u00e4 tutustua kirjaan tarkemmin, ett\u00e4 saisin kiinni Goldbergin ajatuksesta. Luovuuden her\u00e4ttelyyn on opetuksessakin tosiaan hyv\u00e4 tarjota erilaisia keinoja. Erilaisten l\u00e4mmittelyteht\u00e4vien kautta p\u00e4\u00e4see hyvin vauhtiin. Varsinkin ryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skennelt\u00e4ess\u00e4 jo ajatus siit\u00e4, ettei harjoituksessa syntyneit\u00e4 nopeita luonnoksia tarvitse n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n, voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kriittisyytt\u00e4 omaa tekemist\u00e4 kohtaan. Sarjakuvapedagogiikan kurssilla opin improharjoituksen, jolla olen saanut hyvin rauhattomankin luokan ty\u00f6n alkuun. Harjoituksessa opettaja keksii hahmolle nimen ja kuvaa ehk\u00e4 my\u00f6s toimintaa lyhyesti, esimerkiksi Heikill\u00e4 on herkk\u00e4 hetki. Aikaa hahmon ja toiminnan esitt\u00e4miseen piirt\u00e4en annetaan vain muutama minuutti ja sitten siirryt\u00e4\u00e4n jo seuraavaan hahmoon. Harkitsemiseen ja kriittisyyteen ei juurikaan j\u00e4\u00e4 aikaa, eik\u00e4 kukaan odotakaan, ett\u00e4 piirroksista tulisi mestarillisia. Usein niist\u00e4 tulee kuitenkin hauskoja ja oppilaat ovat my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4neet kuvia toisilleen ihan mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Kirjan lopusta l\u00f6ytyy viel\u00e4 kiinnostavia l\u00e4hteit\u00e4. Natalie Goldbergin teosten lis\u00e4ksi esimerkiksi Betty Edwardsin Luovan piirt\u00e4misen opas \u2013 k\u00e4yt\u00e4 oikeaa aivopuoliskoasi<\/em> (2004) ja Keith Johnstonen Impro. Improvisoinnista iloa el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja esiintymiseen<\/em> (1996).<\/p>\n

\u2013 En taida tuntea n\u00e4ist\u00e4 kumpaakaan. <\/p>\n

\u2013 Ehk\u00e4p\u00e4 perehdyt\u00e4\u00e4n niihinkin jossain vaiheessa. Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 my\u00f6s joskus lis\u00e4\u00e4 harjoituksia Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi<\/em> -kirjasta?<\/p>\n

\u2013 Mik\u00e4 ettei!<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u00a9 Tarusola<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 huhtikuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Onko t\u00e4m\u00e4 Marja-Riitta Vainikkalan ja Marja-Liisa Kaltilan vuonna 2008 ilmestynyt kirja Sanasta kuvaksi, kuvasta sanaksi tuttu sulle, Sini? \u2013 Ei ole, mutta kiinnostaa ainakin nimens\u00e4 puolesta. \u2013 Kirja on suunnattu kirjoittamisen ja kuvataiteen ryhmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 kirjoittamisen ohjaaja Marja-Riitta Vainikkala ja kuvataideopettaja Marja-Liisa Kaltila k\u00e4sittelev\u00e4t kirjoittamisen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[92],"tags":[35,40,93,94],"class_list":["post-489","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luovuus","tag-kirjoittaminen","tag-kuva","tag-sana","tag-sanakuva"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=489"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/489\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":512,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/489\/revisions\/512"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}