{"id":318,"date":"2016-09-30T19:19:03","date_gmt":"2016-09-30T17:19:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=318"},"modified":"2016-09-30T19:19:03","modified_gmt":"2016-09-30T17:19:03","slug":"suomen-taiteen-tarinassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/nayttely\/suomen-taiteen-tarinassa\/","title":{"rendered":"Suomen taiteen tarinassa"},"content":{"rendered":"

\"kohtaaminensuomentaiteentarinassa\"<\/a><\/p>\n

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen Ateneumissa er\u00e4\u00e4n\u00e4 syyskuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n

\u2013 Hienoa, ett\u00e4 ehdittiin uudestaan t\u00e4nne Suomen taiteen tarina -n\u00e4yttelyyn<\/a>, jossa on uudenlainen n\u00e4k\u00f6kulma tuttuihin teoksiin.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4yttelyss\u00e4 tunnetut suomalaiset klassikot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana kansainv\u00e4list\u00e4 taiteen kehityst\u00e4. T\u00e4st\u00e4 Klassikot-huoneesta esimerkiksi l\u00f6ytyy kylpevi\u00e4 ihmishahmoja esitt\u00e4vi\u00e4 teoksia useamman kotimaisen ja ulkomaisen taiteilijan kuvaamina. Hienoja rinnastuksia! N\u00e4yttelyarkkitehtuurista on kuulemma vastannut alankomaalainen Marcel Schmalgemeijer, joka katsoi kokoelmia hyvin eri n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin suomalaisen taiteen asiantuntijat.<\/p>\n

\"klassikot_huone\"<\/a><\/p>\n

\u2013 Maaliskuussa j\u00e4rjestetyss\u00e4 opeinfossa oli antoisaa tutustua n\u00e4yttelyyn esittelyjen ja opastusten avulla. Satu Itkosen keskusteleva kuvan tarkasteluopastus oli hyv\u00e4 johdanto Visual Thinking Strategies -menetelm\u00e4\u00e4n<\/a>, johon kannattaa perehty\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

\u2013 Tosiaan, joskus n\u00e4m\u00e4 klassikkoteokset ovat niin tuttuja jo lapsuudesta, ettei niit\u00e4 oikein en\u00e4\u00e4 katso kunnolla. <\/p>\n

\u2013 Tuo menetelm\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 hyvin my\u00f6s keskustelu- ja v\u00e4ittelytaitoja sek\u00e4 kriittist\u00e4 ajattelua, kuten Satu Itkonen toteaa tekstiss\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

\u2013 Kuvataiteella oli t\u00e4rke\u00e4 merkitys kansallistunteen her\u00e4\u00e4miselle, ja historiallisten aiheiden kuvaamiseen haettiin oppia ulkomailta. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyn yhteydess\u00e4 julkaistussa Suomen taiteen tarina -kirjassa taidemuseon johtaja Susanna Pettersson kertoo esimerkiksi Albert Edelfeltin opiskelleen historiamaalausta Antwerpenissa ja Pariisissa. <\/p>\n

\u2013 Aiheet l\u00f6ytyiv\u00e4t usein kotimaisesta kirjallisuudesta, ja esimerkiksi Zacharias Topeliuksen Maamme kirja innoitti monia. Kirjallisuudella on my\u00f6s ollut merkitt\u00e4v\u00e4 asema kansallisen identiteetin rakentamisessa ja suomalaisuuden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Suomalaisen kulttuurin moni-ilmeisyytt\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n virkist\u00e4v\u00e4sti muun muassa teoksessa Monikulttuurisen maamme kirja, jonka ovat toimittaneet Marjukka Kentt\u00e4l\u00e4, Lasse Koskela, Saija Pyh\u00e4niemi ja Tuomas Sepp\u00e4.<\/p>\n

\"suomen-taiteen-tarina-kirja\"<\/a><\/p>\n

\u2013 Huomasitko muuten, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin Maisema-huoneen salitekstiss\u00e4 on nostettu esiin J.L. Runebergin ja Zacharias Topeliuksen vastakkaiset ajatukset suomalaisesta maisemasta? <\/p>\n

\u2013 Kyll\u00e4! Olisi hienoa, jos tuota kirjallisuusn\u00e4k\u00f6kulmaa olisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n kuvataiteen rinnalla. Suomen taiteen tarinan rakentamisessa kirjallisuudessa ja kuvataiteessa on niin yhteiset l\u00e4ht\u00f6kohdat: niiden vuorovaikutus on l\u00e4heist\u00e4, kuten musiikinkin. N\u00e4iden kaikkien vuoropuhelu samassa n\u00e4yttelyss\u00e4 viel\u00e4 laajemmin toisi syvyytt\u00e4 aiheen k\u00e4sittelyyn my\u00f6s opetuksen kannalta.<\/p>\n

\u2013 Kouluille on tarjolla opastusten lis\u00e4ksi kivoja teht\u00e4vi\u00e4<\/a>, joissa on otettu huomioon perusopetuksen uusi opetussuunnitelma. <\/p>\n

\u2013 Monet teht\u00e4v\u00e4t on suunniteltu \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden sek\u00e4 kuvataiteen oppiaineet huomioiden.<\/p>\n

\u2013 Pohdin juuri tekeill\u00e4 olevassa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni noiden kahden oppiaineen yhteisty\u00f6t\u00e4 peruskoulussa.<\/p>\n

\"jatkotehtavat-kouluille\"<\/a><\/p>\n

\u2013 Teht\u00e4viss\u00e4 erityisen mielenkiintoinen on Kuunnellen kuvaksi -piirustusteht\u00e4v\u00e4, jossa opettaja kuvailee valitsemansa teoskuvan oppilaille mahdollisimman tarkasti ja oppilaat piirt\u00e4v\u00e4t opettajan kuvailun pohjalta oman versionsa. Jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sovellettaisiin niin, ett\u00e4 oppilaat kuvailisivat teoksia toisilleen, saataisiin kielellinen n\u00e4k\u00f6kulma esiin viel\u00e4 vahvemmin. <\/p>\n

\u2013 Teoksen kuvailu varmasti vaatii selke\u00e4\u00e4 ilmaisua ja laajaa sanavarastoa. Sullahan on kokemusta kuvailutulkkauksesta, Satu.<\/p>\n

\u2013 Joo, sit\u00e4 on tosiaan tullut tehty\u00e4 jonkin verran. Marraskuussa p\u00e4\u00e4see my\u00f6s syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimaansa Kulttuurin yhdenvertaisuus -foorumilla<\/a>.<\/p>\n

\u2013 Sielt\u00e4 saa varmasti monia uusia n\u00e4k\u00f6kulmia kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen. Palataan siihen my\u00f6s blogissa marraskuussa! <\/p>\n

\u2013 Palataan! Sit\u00e4 ennen saamme mielenkiintoisen vieraan keskustelemaan kanssamme lokakuussa!<\/p>\n

\u00a9Tarusola<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen Ateneumissa er\u00e4\u00e4n\u00e4 syyskuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Hienoa, ett\u00e4 ehdittiin uudestaan t\u00e4nne Suomen taiteen tarina -n\u00e4yttelyyn, jossa on uudenlainen n\u00e4k\u00f6kulma tuttuihin teoksiin. \u2013 N\u00e4yttelyss\u00e4 tunnetut suomalaiset klassikot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana kansainv\u00e4list\u00e4 taiteen kehityst\u00e4. T\u00e4st\u00e4 Klassikot-huoneesta esimerkiksi l\u00f6ytyy kylpevi\u00e4 ihmishahmoja esitt\u00e4vi\u00e4 teoksia useamman kotimaisen ja ulkomaisen taiteilijan kuvaamina. Hienoja rinnastuksia! N\u00e4yttelyarkkitehtuurista on kuulemma vastannut alankomaalainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[60,62,61,63,65,64,66],"class_list":["post-318","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-nayttely","tag-ateneum","tag-kirjallisuus","tag-kuvataide","tag-perusopetus","tag-suomen-taide","tag-tehtavat","tag-visual-thinking-strategies"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":331,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions\/331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}