{"id":3149,"date":"2023-11-30T16:39:03","date_gmt":"2023-11-30T14:39:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=3149"},"modified":"2023-12-30T14:42:39","modified_gmt":"2023-12-30T12:42:39","slug":"varissa-ja-valossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/nayttely\/varissa-ja-valossa\/","title":{"rendered":"V\u00e4riss\u00e4 ja valossa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 marraskuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hei, Satu! Taas on mennyt kuukausi hujauksessa. Mit\u00e4 sun marraskuuhun on kuulunut? [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Moikka, Sini! Mun marraskuu on koostunut teksteist\u00e4, tarinoista ja\u2026 pimeydest\u00e4. Onneksi nyt on luvassa V\u00e4ri\u00e4 ja valoa<\/a>! Mit\u00e4 s\u00e4 odotat t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yttelylt\u00e4? [Satu] <\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ainakin on kiinnostavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n rinnastuksia tuttujen kotimaisten ja kansainv\u00e4listen nimien v\u00e4lill\u00e4. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Joo, niit\u00e4 on j\u00e4nn\u00e4 n\u00e4hd\u00e4. M\u00e4 odotan piristyst\u00e4, v\u00e4ri-iloa ja uusia oivalluksia. Kiivet\u00e4\u00e4nk\u00f6 kohti ensimm\u00e4isi\u00e4 el\u00e4myksi\u00e4? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 No niin, t\u00e4st\u00e4 aikajanasta on varmaan hyv\u00e4 aloittaa. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Janasta saakin hyv\u00e4n k\u00e4sityksen impressionismin syntyvaiheista ja kehityksest\u00e4. Silmiin osuu tekstist\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en monia latautuneita sanoja kuten pahennus<\/em>, h\u00e4mmennys<\/em> ja vastarinta, <\/em>kun lukee uuden suuntauksen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 aikalaisreaktioista. N\u00e4yttelyn esittelyss\u00e4 nostetaan keskeiseksi l\u00e4ht\u00f6kohdaksi pohdinta siit\u00e4, \u201cmiksi impressionismin vaikutukset alkoivat n\u00e4ky\u00e4 suomalaisessa taiteessa vasta 1900-luvun kahtena alkuvuosikymmenen\u00e4\u201d. Millaisia ajatuksia t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sussa? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Muutosvastaisuus on kai aika normaalia. Totutun kyseenalaistaminen asettaa uuteen tarkasteluun vallitsevan taidemaun ja monet uransa aikana arvostukseen nousseet taiteilijat ja heid\u00e4n tuotantonsa.  [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Onneksi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n nyt tarkastelemaan impressionismin perint\u00f6\u00e4 n\u00e4in nykyajan perspektiivist\u00e4. N\u00e4yttelyn esittelytekstiss\u00e4<\/a> kerrotaan t\u00e4st\u00e4 vuosien 1906\u20131916 ajanjaksosta Suomessa, jolloin suurin osa v\u00e4ripalettien v\u00e4reist\u00e4 kirkastui ja aiheet muuttuivat n\u00e4in:  \u201cKun aiemmin teoksissa oli kuvattu ahkeraa maaseudun ty\u00f6ntekoa tai er\u00e4maaluonnon ainutlaatuisuutta, nyt keski\u00f6\u00f6n nousivat keskiluokkaisen el\u00e4m\u00e4n mukavuudet. Monet uudet aiheet, kuten kaupunkien puistot ja aukiot, ihmisi\u00e4 kuhisevat torit, katun\u00e4kym\u00e4t sek\u00e4 auringonotto, alastomuus ja kimmelt\u00e4v\u00e4t merenrannat, kiinnostivat taiteilijoita.\u201d [Satu] <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Teimme joskus taideopiskeluaikoina 90-luvun lopussa pienen gallupin muutamassa oppilaitoksessa. Tulokset toimivat pohjana performanssin suunnittelulle. Gallupissa kyseltiin esimerkiksi sosiaalialan opiskelijoilta heid\u00e4n taidemaustaan. Ne, jotka osasivat nimet\u00e4 suosikkitaiteilijoitaan kuvataiteen saralta, mainitsivat l\u00e4hes kaikki impressionismin edustajia. Mukana oli tosin my\u00f6s muutama kultakauden taiteilija ja kansainv\u00e4linen surrealismin edustaja. Nykytaiteilijoiden nimi\u00e4 ei juurikaan noussut esiin.  [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kiintoisa gallup! Keit\u00e4 taiteilijoita opiskelijat nimesiv\u00e4t? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Claude Monet<\/strong>, Edgar Degas<\/strong> ja Pierre-Auguste Renoir<\/strong> muistaakseni ainakin. Varsinkin Monet tuli monelle ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen. Taiteilijoiden etunimi\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muistettu. Muistatko millainen on sun ensimm\u00e4inen kosketus impressionismiin? [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Ihan ensimm\u00e4ist\u00e4 en muista, mutta syvimm\u00e4t muistij\u00e4ljet syntyiv\u00e4t opiskeluaikana Lontoossa. Siell\u00e4 viett\u00e4m\u00e4ni kes\u00e4n aikana vierailin viikoittain eri taidemuseoissa, varsinkin The National Galleryss\u00e4 ja Victoria and Albert -museossa. Siell\u00e4 p\u00e4\u00e4sin sukeltamaan impressionistiseen v\u00e4rikylpyyn ja my\u00f6s sit\u00e4 seuranneisiin j\u00e4lki-impressionistisiin suuntauksiin. Erityisesti Georges Seurat<\/strong> ja h\u00e4nen Bathers at Asni\u00e9res<\/em> (1884) tekiv\u00e4t muhun silloin l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen. My\u00f6hemmin olen innostunut monista A.W. Finchin<\/strong> teoksista. Ent\u00e4p\u00e4 l\u00f6ytyyk\u00f6 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yttelyst\u00e4 sun suosikkeja? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Oi, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on paljon suosikkeja! Pierre-Auguste Renoirin Polku korkeassa heinikossa <\/em>(n. 1875) saa kuulemaan sirkkojen sirityksen ja tuntemaan auringon l\u00e4mm\u00f6n. My\u00f6s talven hyyt\u00e4v\u00e4 kauneus on monissa maalauksissa mukana. Claude Monet maalasi Seine\u00e4 uudelleen ja uudelleen eri vuodenaikoina.\u00a0 J\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6 Seinest\u00e4 <\/em>(1880) tallentaa tammikuisen hetken joen rannalla. Olen itsekin kokeillut ulkoilmamaalausta pakkasella hangessa istuen, ja t\u00e4m\u00e4 maalaus tuo muistoja kohmeisista sormista ja j\u00e4hmeist\u00e4 maaleista.\u00a0 Vaikka n\u00e4yttelyst\u00e4 l\u00f6ytyy kansainv\u00e4lisi\u00e4 kuuluisuuksia, monet suosikkiteoksistani n\u00e4yttelyss\u00e4 ovat kuitenkin kotimaisia. Pekka Halosen<\/strong> huurteiset puut ja aurinkoiset talvimaisemat tuntuvat niin tutuilta ja kotoisilta juuri nyt, kun tuolla ulkonakin on n\u00e4hty kauniita pakkasp\u00e4ivi\u00e4 ja lunta. Verner Thom\u00e9n<\/strong> Bor\u00e9lyn puistossa<\/em> (1909) on ikisuosikkini. My\u00f6s Ellen Thesleffin<\/strong> ja Magnus Enckellin<\/strong> v\u00e4rit ja maalausj\u00e4lki ovat puhuttelevia. Onko sulla n\u00e4yttelyss\u00e4 suosikkiteoksia?\u00a0 [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 M\u00e4 pid\u00e4n my\u00f6s kovasti Ellen Thesleffin ja Magnus Enckellin tuotannosta, ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy monia hienoja teoksia. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 on mun mielest\u00e4 kuitenkin korostunut kyseisen aikakauden henki, jossa naiset ovat olleet enemm\u00e4n tekemisen kohteita kuin tekij\u00f6it\u00e4. Se n\u00e4kyy vahvasti esimerkiksi Alastonmalleja-huoneessa ja tuntuu n\u00e4in vuonna 2023 tunkkaiselta. Ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 mennytt\u00e4 ei voi muuttaa, mutta ehk\u00e4 sit\u00e4 voisi vaikkapa reflektoida n\u00e4yttelyteksteiss\u00e4, jotka nyt vaikuttavat toistavan vanhan ajan kaavaa. J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n, milt\u00e4 n\u00e4yttely vaikuttaa nykynuoren silmin. My\u00f6s Ellen Thesleffin ajatukset olisivat esimerkiksi voineet tulla jotenkin esiin muuten t\u00e4ysin miesvaltaisessa n\u00e4yttelyss\u00e4, kun h\u00e4nen kuitenkin mainitaan n\u00e4yttelytekstiss\u00e4 olevan \u201censimm\u00e4isi\u00e4 v\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 uudistaneita suomalaisia taiteilijoita\u201d.  [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Niinh\u00e4n se on. Oppilaiden kanssa t\u00e4st\u00e4 on puhuttu paljonkin. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013Millaisia ajatuksia heill\u00e4 on her\u00e4nnyt asiasta? On muuten ollut hauskaa, kun olet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 monessa kohtaa sanonut tuon jokaisen opettajan lausahduksen eri muunnelmineen: \u201cT\u00e4t\u00e4 ois kiva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksessa!\u201d  [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tasa-arvosta puhutaan koulumaailmassa paljon. T\u00e4m\u00e4 ei siis ole oppilaille uusi asia, mutta aina se on hyv\u00e4 nostaa esille my\u00f6s taiteen kontekstissa. T\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4yttelyss\u00e4 tulen varmasti vierailemaan oppilaiden kanssa. Halosen huurteiset puut ja aurinkoiset hanget her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t aina keskustelua siit\u00e4, ettei lumen pinta ole aina valkoinen. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Eik\u00e4 merik\u00e4\u00e4n ole aina sininen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4yttely tarjoaakin hyvi\u00e4 ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 keskustelumahdollisuuksia. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Aivan! Mit\u00e4s me tehd\u00e4\u00e4n seuraavalla kohtaamiskerralla? [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vuosi kulkee kiivaasti kohti loppuaan. Ensi kuussa on jo siis perinteisen vuosikatsauksen vuoro. N\u00e4kemisiin viimeist\u00e4\u00e4n silloin ja valonl\u00e4hteit\u00e4 pime\u00e4\u00e4n!  [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u00a9Tarusola<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 marraskuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Hei, Satu! Taas on mennyt kuukausi hujauksessa. Mit\u00e4 sun marraskuuhun on kuulunut? [Sini] \u2013 Moikka, Sini! Mun marraskuu on koostunut teksteist\u00e4, tarinoista ja\u2026 pimeydest\u00e4. Onneksi nyt on luvassa V\u00e4ri\u00e4 ja valoa! Mit\u00e4 s\u00e4 odotat t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yttelylt\u00e4? [Satu]  \u2013 Ainakin on kiinnostavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n rinnastuksia tuttujen kotimaisten ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[60,412,413],"class_list":["post-3149","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-nayttely","tag-ateneum","tag-impressionismi","tag-varia-valoa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3149"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3192,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3149\/revisions\/3192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}