{"id":2642,"date":"2022-09-30T11:46:03","date_gmt":"2022-09-30T09:46:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=2642"},"modified":"2022-09-30T12:19:53","modified_gmt":"2022-09-30T10:19:53","slug":"kirjasatoa-maistelemassa-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/kirja\/kirjasatoa-maistelemassa-ii\/","title":{"rendered":"Kirjasatoa maistelemassa II"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 syyskuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Moikka, Sini! Ruskan v\u00e4rikirjo on t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 h\u00e4ik\u00e4issyt kauneudellaan. Toivottavasti olet ehtinyt nauttimaan siit\u00e4! [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hei, Satu! Kyll\u00e4, olen nauttinut. Lemmikin ulkoilutus antaa aina hyv\u00e4n syyn ulkoilla kiireenkin keskell\u00e4. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Mun syksy on ollut taas kirja- ja kirjoituspainotteinen. Haluaisitko kuulla muutamia poimintoja kirjasadosta? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 No, olenkin odotellut t\u00e4t\u00e4 lupaamaasi kirjavinkkausta.  [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 On tullut luettua todella paljon hyvin erilaisia kirjoja. Mulla on ollut ty\u00f6n alla muun muassa jatko-osa siihen Kirjallisuutta kriisialueilta -artikkelisarjaan, jonka eka osa k\u00e4sitteli Ukrainaan liittyv\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta. T\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Afganistaniin liittyv\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta, ja se ilmestyy Suomenopettajat-lehden lokakuun numerossa. Miten tuttua afganistanilainen kirjallisuus on sulle? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 aika ohueksi tai jopa olemattomaksi on j\u00e4\u00e4nyt Afganistanista kertovat lukukokemukseni. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Kaikki artikkelia varten lukemani kirjat, joita oli yhteens\u00e4 kolmisenkymment\u00e4, k\u00e4sittelev\u00e4t jollain tavalla sotaa. Valitsin artikkeliin parisenkymment\u00e4 mielest\u00e4ni parasta. Khaled Hosseinin<\/strong> Afganistaniin sijoittuvat kirjat, Leijapoika<\/em>, Tuhat loistavaa aurinkoa<\/em> ja Ja vuoret kaikuivat<\/em>, lienev\u00e4t tunnetuimmat. Ne ovat mun makuun v\u00e4h\u00e4n liian laskelmoituja ja ik\u00e4\u00e4n kuin Hollywoodia varten tehtyj\u00e4, mutta kyll\u00e4 Hosseini hyv\u00e4 tarinankertoja on. Leijapoika<\/em> on noista kolmesta koskettavin, ja kyll\u00e4 niiss\u00e4 kaikissa p\u00e4\u00e4see aistimaan afganistanilaista el\u00e4m\u00e4nmenoa Hosseinin silmin. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Olet ehtinyt taas lukemaan todella paljon, ja artikkelista vaikuttaa tulevan aika kattava. Loistiko joku kirja erityisesti yli muiden? [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Suosikkini n\u00e4ist\u00e4 kaikista Afganistaniin liittyvist\u00e4 kirjoista on pakistanis-brittil\u00e4isen Nadeem Aslamin <\/strong>Afganistaniin sijoittuva El\u00e4v\u00e4lt\u00e4 haudatut<\/em> -romaani (suom. Vuokko Aitosalo<\/strong>, Like, 2010). Se on taidokas punos ihmissuhteita, sodank\u00e4ynti\u00e4 ja yksityiskohtaisia tietoja. V\u00e4kev\u00e4 ja kaunokirjallisesti hieno romaani, jonka sivuilla aistit ovat avoinna. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s Yasmina Khadran<\/strong> eli vaimonsa etunimen salanimekseen ottaneen entisen Algerian armeijan upseerin Mohammed Moulessehoudin <\/strong>romaani Kabulin p\u00e4\u00e4skyset<\/em> (suom. Lotta Toivainen<\/strong>, WSOY, 2009) teki suuren vaikutuksen. Se on ilmaisuvoimaltaan vahva ja muutenkin intensiivinen, vaikka kooltaan melko pieni. Khadara kirjoittaa (s. 5): \u201dAfganistan on yht\u00e4 sotatannerta, taistelun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ja hautausmaata. Rukoukset murenevat raivokkaisiin luotisateisiin, sudet ulvovat iltaisin kuolemaa, ja silloin kun tuuli viri\u00e4\u00e4, se kuljettaa kerj\u00e4l\u00e4isten valitukset korppikotkien korviin.\u201d [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kaunista teksti\u00e4. Oliko kaikki n\u00e4ist\u00e4 kolmestakymmenest\u00e4 kirjasta todella suomeksi k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4, vai luitko my\u00f6s muilla kielill\u00e4? [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Afganistaniin liittyvi\u00e4 suomenkielisi\u00e4 kirjoja, siis joko suomennettuja tai alun perinkin suomeksi kirjoitettuja, l\u00f6ytyi ilahduttavasti niin paljon, ett\u00e4 kaikkia en saanut edes mahtumaan juttuuni merkkim\u00e4\u00e4r\u00e4rajoituksen takia. N\u00e4m\u00e4 kaksi jouduin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois: K\u00e4tketyt kasvot. Nelj\u00e4 vuotta talibanien ikeen alla<\/em> (suom. Anu Partanen<\/strong>, WSOY, 2002) raportoi Latifa<\/strong>-nimell\u00e4 kirjansa julkaisseen afganistanilaisnaisen tarinan, jonka h\u00e4n on kirjoittanut yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ch\u00e9k\u00e9ba Hachemin<\/strong> kanssa. Se alkaa vuodesta 1996, jolloin Latifa on 16-vuotias ja talibanit valtasivat Kabulin, ja p\u00e4\u00e4ttyy vuoteen 2001, jolloin Afganistanissa alkoi uusi aikakausi, mutta Latifa on jo is\u00e4ns\u00e4 kanssa paossa Ranskassa. Teosta lukiessa tuntuu paikoitellen kuin lukisi raporttia eik\u00e4 voi olla kaipaamatta kaunokirjallisia elementtej\u00e4, vaikka ajankuva n\u00e4in v\u00e4littyykin kirkkaasti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Afganistanilaissyntyisen toimittajan Fariba Nawan <\/strong>kirja Oopiumin maa: er\u00e4\u00e4n naisen matka lapsimorsianten ja huumekeisareiden Afganistaniin <\/em>(suom. Antti Immonen<\/strong>, Alligaattori, 2011) kertoo nimens\u00e4 mukaisesti kirjoittajansa havainnoista Afganistanissa. Nawa palaa synnyinmaansa maisemiin 2000-luvulla ja perehtyy erityisesti huumekauppaan ja sen vaikutuksiin. Teos on tietopitoinen ja hyvin kirjoitettu, paikoitellen sit\u00e4 lukee kuin j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kiitos taas hyvist\u00e4 lukuvinkeist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n syntyy oikea runsaudenpula. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Voin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sulle koko jutun, kun se on ilmestynyt. Kielikukko-lehden elokuun numerossa julkaistiin ensimm\u00e4inen osa kirjoittamastani Tulijoiden, l\u00e4htij\u00f6iden ja palaajien tarinat perspektiivin avartajina -jutusta. Toinen osa ilmestyy my\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna. Sit\u00e4 varten tuli my\u00f6s luettua aikamoinen kirjapino. Osa niist\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n vuoden uutuuksia ja osa vahoja klassikoita. Jutun ensimm\u00e4isest\u00e4 osasta suosittelen erityisesti Nura Farahin<\/strong> novellikokoelmaa Lumimaa <\/em>(Otava, 2022).<\/em> Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kertomuksia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t muun muassa Suomeen sopeutumista, ulkopuolisuutta ja somaliyhteis\u00f6\u00e4. Kertomukset ovat paikoitellen surullisia, h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 ja masentaviakin mutta ehdottomasti lukemisen arvoisia ja omalla j\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 tavallaan kiehtovia. Nura Farah on aiemmin kirjoittanut kaksi Somaliaan sijoittuvaa romaania, Aavikon tytt\u00e4ret <\/em>(2014) ja Aurinkotytt\u00f6<\/em> (2019). Niist\u00e4 kirjoitan tarkemmin Kirjallisuutta kriisialueilta -sarjan kolmannessa osassa, joka k\u00e4sittelee Somaliaan liittyv\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta. Se ilmestyy Suomenopettajien helmikuun numerossa. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Nuo kaksi Nura Farahin aiempaa kirjaa onkin mun kuuntelulistalla \u00e4\u00e4nikirjapalvelussa. Uusinkin kuulostaa kiinnostavalta. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tulijoiden tarinoiden ekasta osasta haluan suositella Ga\u00ebl Fayen<\/strong> Pienen pieni maa <\/em>-romaania (suom. Einari Aaltonen<\/strong>, Like, 2018). Se on 10-vuotiaan Gabyn, Burundiin paenneen ruandalaisen \u00e4idin ja ranskalaisen is\u00e4n pojan, kertoma tarina Burundin ja Ruandan sotien kauhuista ja niiden seurauksista erityisesti h\u00e4nen perheens\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kertoja pakenee siskonsa kanssa Eurooppaan. Sisko haluaa unohtaa lapsuuden maan kokonaan: \u201dSiell\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vain haamuja ja raunioita<\/em>\u201d (s. 10). Kertoja sen sijaan palaa Burundiin muistoissaan ja lopulta monien vuosien j\u00e4lkeen fyysisestikin. T\u00e4st\u00e4 riipaisevan koskettavasta romaanista on my\u00f6s tehty samanniminen elokuva (2020). Sopisikohan se Helmetin leffahaasteen johonkin kohtaan? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Saattaisi sopiakin, mutta vaikea sanoa n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Ehk\u00e4 kohtaan 34. Elokuvassa on lapsen n\u00e4k\u00f6kulma. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Eri artikkeleihin lukemieni kirjojen lis\u00e4ksi lukulistalla on my\u00f6s paljon muita kirjoja. Niist\u00e4 voisin mainita kaksi. Toinen on argentiinalaisen Mariana Enriquezin<\/strong> romaani Y\u00f6 kuuluu meille <\/em>(suom. Sari Selander<\/strong>, WSOY, 2022). Muistanet kyseisen kirjailijan siit\u00e4 loistokkaasta Mit\u00e4 liekit meilt\u00e4 veiv\u00e4t<\/em> -kauhunovellikokoelmasta. Kauhun alueella liikutaan nytkin, kuten my\u00f6s Argentiinan maisemissa. Nyt vain laajemmassa mittakaavassa \u2013 romaani on 655-sivuinen. Olen vasta sen alussa, mutta lukemani perusteella uskallan sanoa, ett\u00e4 oikein hyv\u00e4lt\u00e4 vaikuttaa t\u00e4m\u00e4kin. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Muistan t\u00e4m\u00e4n kauhunovellikokoelman hyvin, ja se p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s mulla kuunteluun. Y\u00f6 kuuluu meille <\/em>l\u00f6ytyy n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni \u00e4\u00e4nikirjapalvelusta, jee! Hyv\u00e4, ett\u00e4 vinkkasit t\u00e4st\u00e4kin. Olisi saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 multa huomaamatta. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Toinen l\u00e4mpim\u00e4sti suosittelemani teos on Pertti Sepp\u00e4l\u00e4n<\/strong> suomentama ja toimittama Vaeltavat pilvet. Kiinalaisia erakkorunoja<\/em> -kokoelma (Basam Books, 2021). Se sopii erityisen hyvin t\u00e4h\u00e4n syksyn v\u00e4riloistoon. Perehdyin siihen Suomenopettajiin kirjoittamani kirja-arvion puitteissa ja olen palannut kirjaan uudestaan ja uudestaan. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 300-luvulta 1350-luvulle sijoittuvia runoja viidelt\u00e4 kiinalaiselta erakkorunoilijalta. Oma runoilijasuosikkini on Shiwu<\/strong> eli Kivimaja<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi runo 38 h\u00e4nen \u201dvuorella asujan runoistaan\u201d (s. 213):<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kokoelman runoissa luonto on keskeisess\u00e4 asemassa, ja teoksessa tarjoillaan my\u00f6s tietoa kiinalaisesta erakkokulttuurista, symboliikasta sek\u00e4 monesta muusta runoja avartavasta elementist\u00e4. Pertti Sepp\u00e4l\u00e4 on suomentanut my\u00f6s kiinalaisten nykyrunoilijoiden tuotantoa, kuten Hai Zin<\/strong> ja Bei Daon<\/strong> runoja, joista olen vinkannut aiemmin. [Satu]<\/span><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tuo joutilaisuus kuulostaa ihanalta. T\u00e4ytyy ehdottomasti tutustua n\u00e4iden erakkojen runoihin. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Muuten, EMMAssa <\/a>on uusi n\u00e4yttely<\/a>, johon my\u00f6s liittyy luonto. Sen nimest\u00e4 l\u00f6ytyy lis\u00e4ksi kirjallisuusviittaus: Nykyaikaa etsim\u00e4ss\u00e4<\/em>. Tuo Olavi Paavolaisen<\/strong> esseekokoelman nime\u00e4 kantava n\u00e4yttely on Emmassa tammikuun puoleenv\u00e4liin asti. Siin\u00e4 tarkastellaan j\u00e4nn\u00e4sti taiteen, teknologian ja luonnon v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Varsinkin yksi teos oli niin kiehtova, ett\u00e4 aion k\u00e4yd\u00e4 siell\u00e4 uudestaan ihan vain sen takia. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kiinnostava teema. Ehk\u00e4 l\u00e4hden silloin mukaan. [Sini] <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u00a9 Tarusola<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 syyskuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Moikka, Sini! Ruskan v\u00e4rikirjo on t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 h\u00e4ik\u00e4issyt kauneudellaan. Toivottavasti olet ehtinyt nauttimaan siit\u00e4! [Satu] \u2013 Hei, Satu! Kyll\u00e4, olen nauttinut. Lemmikin ulkoilutus antaa aina hyv\u00e4n syyn ulkoilla kiireenkin keskell\u00e4. [Sini] \u2013 Mun syksy on ollut taas kirja- ja kirjoituspainotteinen. Haluaisitko kuulla muutamia poimintoja kirjasadosta? [Satu] \u2013 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[172],"tags":[362,346,306,361],"class_list":["post-2642","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-afganistanin-kirjallisuus","tag-emma","tag-kirjasyksy","tag-kirjavinkkaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2642"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2683,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642\/revisions\/2683"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2642"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2642"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2642"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}