{"id":2472,"date":"2022-04-30T17:58:47","date_gmt":"2022-04-30T15:58:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=2472"},"modified":"2022-05-05T10:37:50","modified_gmt":"2022-05-05T08:37:50","slug":"emmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/nayttely\/emmassa\/","title":{"rendered":"EMMAssa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 huhtikuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hei, Satu! Hienoa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin yhdess\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 aikaa t\u00e4nne Espoon modernin taiteen museoon EMMAan<\/a>! [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Moikka, Sini! Tosi kiva, kun l\u00f6ytyi aikaa n\u00e4yttelyk\u00e4ynnille. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Viime kerrasta onkin ilmeisesti aikaa, sill\u00e4 en muista kulkeneeni n\u00e4ist\u00e4 aulan porteista aiemmin. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ne on tulleet ihan hiljattain, sill\u00e4 maaliskuisella k\u00e4ynnill\u00e4ni niit\u00e4 ei viel\u00e4 ollut. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 yl\u00e4kerrassa on alkajaisiksi t\u00e4m\u00e4 Daniel Burenin <\/strong>iso n\u00e4yttely<\/a> K\u00e4velyll\u00e4 siksakissa<\/em>. Esittelytekstiss\u00e4 sanotaan: \u201dBuren tunnetaan erityisesti 8,7 cm leve\u00e4st\u00e4 pystyraidasta, jota h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 visuaalisena ty\u00f6kalunaan. Sen avulla h\u00e4n paljastaa tutuista tiloista uusia piirteit\u00e4.\u201d  [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Daniel Buren, K\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t sermit, (Les Paravents)<\/em>, in situ -teos (2022). Yksityiskohta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Tosiaan, Burenin pystyraitojen mitta on aina sama, ovatpa ne sitten esill\u00e4 miss\u00e4 tahansa. Ennen n\u00e4yttelyn aukeamista huomasin raitojen ilmestymisen pys\u00e4kkien mainostauluihin. Mainostilaan ilmestyneet raidat her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota ja kysymyksi\u00e4. Mieleen tuli tietysti taideprojektin mahdollisuus. Raitoihin on ihastunut my\u00f6s yksi suosikkitaiteilijoistani ruotsalainen Jacob Dahlgren. Dahlgren esimerkiksi pukeutuu vaakaraitaisiin paitoihin ja on toteuttanut my\u00f6s taideprojektiprojektin kuvaten itse\u00e4\u00e4n joka p\u00e4iv\u00e4 raitapaidassa (Instagram @dahlgren_jacob). [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 Daniel Burenin haastattelu, jossa h\u00e4n kertoo ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja teoksestaan EMMAssa, l\u00f6ytyy my\u00f6s EMMAn sivuilta<\/a>. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Haastattelussa Buren kertookin n\u00e4yttelytilan takaikkunan olleen l\u00e4ht\u00f6kohtana n\u00e4yttelyn suunnittelussa. Suunnittelu alkaa, kun h\u00e4n astuu tilaan. Teokset ovat siis sidoksissa paikkaan ja syntyv\u00e4t siell\u00e4 in situ<\/em> (lat. \u2019paikassa\u2019, \u2019asemassa\u2019). Mieleeni j\u00e4i Timo Valjakan<\/a><\/strong> Hesariin n\u00e4yttelyst\u00e4 kirjoittama lause: \u201cLabyrinttimainen rakennelma edellytt\u00e4\u00e4 liikkumista, astumista alati vaihtuvien v\u00e4rien, muotojen, materiaalien ja n\u00e4k\u00f6kulmien kaleidoskooppiin.\u201d Kaleidoskooppi tulee tosiaan vahvasti mieleen v\u00e4reist\u00e4, muodoista, sek\u00e4 peilaavista ja l\u00e4pikuultavista pinnoista. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Daniel Buren, K\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t sermit, (Les Paravents)<\/em>, in situ -teos (2022). Yksityiskohta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Nyt on viel\u00e4 yksi hyv\u00e4 syy odottaa kes\u00e4n tuloa, kun toukokuun loppupuolella Tapionaukiolle tulee Laskostua\/avautua (Ployer\/D\u00e9ployer)<\/em><\/a> -niminen teos, joka koostuu 105 raidallisesta lipusta ja Espoon Nuottaniemeen yhteisty\u00f6ss\u00e4 Espoon Pursiseura EPS ry:n kanssa toteutettava optimistijollien  Purje\/maalauskangas \u2013 maalauskangas\/purje (Voile\/Toile \u2013 Toile\/Voile)<\/em><\/a> -regatta, joka purjehditaan raidallisin purjein. Hauskasti my\u00f6s henkil\u00f6kunnalla on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 museossa raidalliset liivit p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n Heterokliittinen essee: Liivit, paikkasidonnainen teos (Essai h\u00e9t\u00e9roclite: Les Gilets, travail situ\u00e9)<\/em> [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hienoa, ett\u00e4 n\u00e4yttely levi\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaupungille ja jopa l\u00e4hivesille. Muistan h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti Burenin vuonna 1991 Rautatientorilla liehuneet Lippujen meri <\/em>-teoksen liput. Silloin niit\u00e4 taisi olla jopa enemm\u00e4n kuin 105. Miten koet nyt t\u00e4m\u00e4n k\u00e4velyn siksakissa? [Sini] <\/p>\n\n\n\n

\u2013 V\u00e4reihin sukeltaminen tuntuu virkist\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Synkkien maailmantapahtumien keskell\u00e4 kaipaa iloa, jota itselleni tuovat vahvasti v\u00e4rit. J\u00e4nn\u00e4\u00e4, miten n\u00e4iden samojen seinien sis\u00e4ll\u00e4 voi kokea niin erilaisia v\u00e4riel\u00e4myksi\u00e4! Jokin aika sitten k\u00e4velin n\u00e4iss\u00e4 samoissa kohdissa Konrad M\u00e4gin<\/a><\/strong> maalauksista ja niiden v\u00e4rimaailmoista haltioituneena. Se n\u00e4yttely onkin ollut mulle henkil\u00f6kohtaisesti vaikuttavin EMMAssa \u2013 tai ainakin hyv\u00e4 kakkonen vuonna 2016 pidetyn n\u00e4yttelyn<\/a> Rut Bryk: Taikalaatikko<\/em> j\u00e4lkeen. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Olisi hauska ottaa kuvia, mutta oman kuvan heijastumista on vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Tulemme itse osaksi teosta, halusimme tai emme. Erityisen hienosti toimii t\u00e4m\u00e4 pitk\u00e4 ikkuna, joka jatkuu tuonne kokoelman\u00e4yttelyn puolelle. [Sini] <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Daniel Buren, K\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t sermit, (Les Paravents)<\/em>, in situ -teos (2022). Yksityiskohta. Futuro-talo, arkkitehti Matti Suuronen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Ikkunan takana lymyilee ja hymyilee salaper\u00e4isesti my\u00f6s Futuro-talo<\/a>, joka saa Burenin v\u00e4rien my\u00f6t\u00e4 uusia ilmeit\u00e4 tarkastelupaikan mukaan. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hei, haluaisitko leikitell\u00e4 suolalla? T\u00e4ss\u00e4 edellinen k\u00e4vij\u00e4 on toteuttanut hienon spiraalin. Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 meille yhdess\u00e4 oma teos, olisi kiva kokeilla. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Joo! Tehd\u00e4\u00e4n! Miten l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Aloitetaan vaikka ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suola keskelle kasaan. [Sini]        <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Se oli hauskaa. Harmi, kun t\u00e4m\u00e4 lopputulos ei nyt heijastu sein\u00e4lle niin kuin aiemmin. Nyt tuolta tuleekin jo uusia suolataiteilijoita, annetaan pensselit heille. [Satu] <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Chiharu Shiota, \u00c4\u00e4rirajoilla<\/em> (2021).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 olisi seuraavana Chiharu Shiotan<\/strong> teos \u00c4\u00e4rirajoilla<\/a><\/em>. N\u00e4yttelytekstiss\u00e4 sanotaan: \u201cChiharu Shiota<\/strong> (s. 1972, Osaka, Japani)\u202fon luonut EMMAan ristiin rastiin pingotettujen lankojen avulla labyrintin, johon katsoja saa k\u00e4yd\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Taiteilija on sijoittanut punaisten lankojen lomaan vanhoja ovia, jotka muodostavat teoksen sis\u00e4\u00e4n useita vaihtoehtoisia reittej\u00e4.\u201d Taiteilijan haastattelun voi katsoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Seittim\u00e4inen lankarihmasto on kaunis ja tihe\u00e4. Punainen v\u00e4ri hehkuu kauniisti, kun valo osuu siihen. Itse\u00e4ni kiinnostaa usein t\u00e4llaisten suurten teosten materiaalit sek\u00e4 rakentamiseen k\u00e4ytetty takniikka ja aika. Haastattelusta selvi\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 teosta on ollut pystytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kymmenen henkil\u00f6\u00e4 kahden viikon ajan. Siihen on k\u00e4ytetty yli 300 kilometri\u00e4 villalankaa. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Chiharu Shiota, \u00c4\u00e4rirajoilla<\/em> (2021).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Hurja ty\u00f6- ja lankam\u00e4\u00e4r\u00e4. Muistan lukeneeni jostain, ett\u00e4 ovet olisivat per\u00e4isin Berliinin it\u00e4puolelta. Siin\u00e4 onkin paljon symboliikkaa meid\u00e4n yhteisty\u00f6mme juuria ajatellen! [Satu] <\/p>\n\n\n\n

\u2013 Shiotalla on my\u00f6s tosi hyv\u00e4t kotisivut<\/a>, joiden kautta voi tutustua taiteilijan tuotantoon laajemminkin. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Mulle tulee n\u00e4ist\u00e4 suljetuista ovista mieleen Jenny Erpenbeckin<\/strong> romaani Menn\u00e4, meni, mennyt <\/em>(Tammi, 2019, suom. Jukka-Pekka Pajunen<\/strong>). <\/em>Se kertoo Saksaan tulleista afrikkalaisista pakolaisista ja It\u00e4-Saksassa syntyneest\u00e4 Richard-nimisest\u00e4 professorista, joka ryhtyy juuri el\u00e4k\u00f6ityneen\u00e4 perehtym\u00e4\u00e4n pakolaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siihen, miten he saisivat toiveensa toteutumaan: saada tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja j\u00e4\u00e4d\u00e4 Saksaan. Romaanissa kysyt\u00e4\u00e4n: \u201dMinne menee ihminen, joka ei tied\u00e4, minne h\u00e4nen pit\u00e4isi menn\u00e4?\u201d <\/em>Niin kuin Erpenbeckin romaanissa, voi t\u00e4ss\u00e4 Shiotan teoksen sis\u00e4ss\u00e4 mietti\u00e4: Kenelle ovet yhteiskuntaan aukeavat, kenelle eiv\u00e4t? Joillekin ne eiv\u00e4t aukea koskaan, ja joidenkin ovet tuhotaan, vaikka niiden kuuluisi aueta yhdenveroisesti kaikille. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kiitos kirjavinkist\u00e4. Kuulostaa kiinnostavalta teokselta. Ovi on tosiaan vahva symboli. T\u00e4ss\u00e4 teoksessa jokainen saa kulkea oman reittins\u00e4. Kaikki ovet ovat auki. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Chiharu Shiota, \u00c4\u00e4rirajoilla<\/em> (2021). Yksityiskohta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kosketus<\/a><\/em>-n\u00e4yttelyss\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 mun mielest\u00e4 erityisen hieno osio, joka on rakennettu Juhani Linnovaaran<\/strong> Hiljaisuuden kuuntelija<\/em> -teoksen ymp\u00e4rille. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 mediahuoneesta l\u00f6ytyy huhtikuun loppuun asti videoteos<\/a> Wonderland<\/em> (2016). Kuuron 13-vuotias Mohammedin kertomina sodan kauhut havainnollistuvat katsojalle raastavasti. Teos esitell\u00e4\u00e4n n\u00e4in: \u201dWonderland <\/em>on pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sodan vastainen viesti. Muhammed on \u00d6zgenin mukaan kollektiivinen omatuntomme ja kaikkien sodassa kotinsa menett\u00e4neiden metafora.  Muhammedin tarina auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n median v\u00e4kivaltakuvaston ja otsikoiden ohi sodan arkitodellisuuteen ja inhimilliseen k\u00e4rsimykseen.\u201d  Luin taiteilija Erkan \u00d6zgenin<\/strong> esittelyst\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen videoon ja valokuvaukseen pohjautuvissa installaatioissaan k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n \u201dmuun muassa siirtolaisuuden, kulttuuri-identiteetin, kielen, omantunnon ja etiikan teemoja. Teoksissaan h\u00e4n korostaa tarinoita, jotka uhkaavat hautautua jatkuvan tietotulvan alle tai jotka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n joskus jopa tarkoituksella h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peittoon.\u201d  Mohammedin tarina on osuva esimerkki t\u00e4st\u00e4. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Varoitus teoksen j\u00e4rkytt\u00e4vyydest\u00e4 ovella on aiheellinen. Hurjaa n\u00e4hd\u00e4, miten lapsi kertoo noin el\u00e4v\u00e4sti asioista, joiden olemassaolosta h\u00e4nen ei pit\u00e4isi viel\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, saati sitten itse kokea. [Sini]              <\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sota on aina hirve\u00e4 tragedia, ja tuntuu niin ep\u00e4reilulta, ett\u00e4 pahiten siit\u00e4 joutuvat aina k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat. Me ollaan etuoikeutettuja, kun voidaan vain siirty\u00e4 teoksesta toiseen. Toivoisi, ett\u00e4 Mohammed kohtalontovereineen p\u00e4\u00e4sisi pakenemaan sodan kauhuja yht\u00e4 helposti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kulkiessani pois Wonderlandista<\/em> bongasin lattiasta t\u00e4m\u00e4n kivan teht\u00e4v\u00e4n: \u201dValitse yksi teos ja kuvaile sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri aistejasi. Kuvittele milt\u00e4 taideteos voisi tuntua, tuoksua, maistua tai kuulostaa.\u201d Voisin valita omaksi teoksekseni Juhani Linnovaaran Hiljaisuuden kuuntelijan <\/em>(1955). Linnovaaralla on paljon muitakin teoksia, jotka puhuttelevat aisteja ja joiden mielikuvitukselliset hahmot ja maisemat houkuttelevat tarinallisuudellaan.  Hiljaisuuden kuuntelijan<\/em> teostekstikin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia ajatuksia, kuten siin\u00e4 lainatut Linnovaaran sanat: \u201dTuhon j\u00e4lkeinen aika vaatii hiljaisuutta, kaiken uudelleen arvioimista, sisimm\u00e4n kuuntelemista, jotta el\u00e4m\u00e4 saisi j\u00e4lleen mahdollisuuden.\u201d  [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 No, milt\u00e4 teos voisi mielest\u00e4si tuntua, tuoksua, maistua tai kuulostaa? [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Juhani Linnovaara, Hiljaisuuden kuuntelija<\/em> (1955).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4llaista her\u00e4si mieleeni sit\u00e4 katsellessani: Ilmassa leijuva hento savuntuoksu haihtuu hiljalleen pois. Palanut maa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4iset versonsa tunnustelijoiksi. Voiko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 kohota mets\u00e4, jonka helmaan piiloutuu makeiden ahomansikoiden m\u00e4t\u00e4s? Rakennetaanko raunioille uusi el\u00e4m\u00e4, joka t\u00e4yttyy askelista, nauruhelmist\u00e4 ja kaipauksen kyyneleist\u00e4? Saako lintunen laulunsa takaisin? Tuhkasta nousee toivo kuin Tsernobylista rukous. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Itse valitsen t\u00e4m\u00e4n Antti Laitisen<\/strong> teoksen Nail Cube<\/em> (2016). Materiaaleiksi mainitaan puu ja naulat. T\u00e4t\u00e4 katsoessa voi tuntea sen fyysisen kokemuksen, joka naulojen ly\u00f6misest\u00e4 syntyy. Ehk\u00e4 muutaman ly\u00f6nnin my\u00f6s sormeen, auts! Nauloissa on usein oma tuoksunsa ja kylm\u00e4 kilin\u00e4ns\u00e4. Puulla taas oma tuoksunsa ja pehme\u00e4mpi pinta. Nauloista muodostunut naulakuorikuori on kuin puun panssari, jonka ly\u00f6nnit ovat kovettaneet. Tykk\u00e4\u00e4n yleens\u00e4kin kovasti Laitisen teoksista. [Sini]   <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Antti Laitinen, Nail Cube<\/em> (2016).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Tuo kuvailu tuntui totisesti sormissa asti. T\u00e4m\u00e4 Aparna Raon<\/strong> ja S\u00f8ren Porsin<\/strong> Nimet\u00f6n<\/em> (2017) on yksi lempiteoksistani t\u00e4\u00e4ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 teoksen hiljaisuudesta nauttivat hahmot, jotka piiloutuvat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuulleessaan tai \u00e4killist\u00e4 liikett\u00e4 havaitessaan, tuovat mieleeni yhden suomalaisen kirjallisuuden suosikeistani, Petri Tammisen <\/strong>Piiloutujan maan <\/em>(Otava, 2002). <\/em>Kyseisess\u00e4 lyhytproosakokoelmassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n olemassaoloa ja ulkopuolisuutta Tammiselle olennaisella tyylill\u00e4: lakonisesti, v\u00e4h\u00e4n ironisesti, hieman pilke silm\u00e4kulmassa v\u00e4h\u00e4eleisen koskettavasti. Kirjassa etsit\u00e4\u00e4n piilopaikkoja, joita voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 periaatteessa mist\u00e4 vain, jos on tarpeeksi hyv\u00e4 piiloutuja: teollisuusalueelta, kirjoista, yksityiskohdista \u2013 museostakin. Kirjan luettuaan tiet\u00e4\u00e4, ettei piilopaikkaa kannata etsi\u00e4 vasta h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4 vaan hyviss\u00e4 ajoin ennakoiden. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Aparna Rao ja S\u00f8ren Pors, Nimet\u00f6n<\/em> (2017).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Kiinnostavaa, ett\u00e4 sinulle teokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t noin vahvoja mielleyhtymi\u00e4 juuri kirjallisuuteen. Tarinat jatkavat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 monissa tulkinnoissa. T\u00e4m\u00e4 teos on tosiaan hauska ja huomaan ett\u00e4 se vetoaa vahvasti my\u00f6s n\u00e4yttelyn nuorempaan yleis\u00f6\u00f6n. T\u00e4h\u00e4n teoksen eteen on syntym\u00e4ss\u00e4 jo pieni jono. Interaktiivisuudelle on selv\u00e4sti kysynt\u00e4\u00e4. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ennen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 WeeGeess\u00e4 oli viisi museota saman katon alla, eli se oli varsinainen saksalainen WG, Wohngemeinschaft. Salivalvoja kertoi, ett\u00e4 nyt kolme museoista on muuttanut tai muuttamassa pois: Helin\u00e4 Rautavaaran museo, Lelumuseo ja Kellomuseo. Lelut ovat onneksi muuttaneet l\u00e4helle: Museo Leikki<\/a> avautuu 13.5. ihan p\u00e4\u00e4rakennuksen tuntumassa uusissa tiloissa, joista uusi Suomen koru- ja kellomuseo Kruunukin<\/a> l\u00f6ytyy. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 muutos on mennyt itselt\u00e4ni ihan ohi. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vain muutos on pysyv\u00e4\u00e4. Ja joskus S\u00e4rkyv\u00e4\u00e4<\/em>: Piipahdetaanko viel\u00e4 tuolla Brykin<\/strong> ja Wirkkalan<\/strong> uudistetussa katseluvarastossa<\/a>? Tilassa on my\u00f6s keramiikkan\u00e4yttely<\/a> S\u00e4rkyv\u00e4\u00e4<\/em>. [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Irma Weckman, Kultainen ovaali<\/em> (2021). Taustalla Working with Soil, Kriittisesti uhanalaiset lajit<\/em> (2020\u20132021).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4n\u00e4\u00e4n joutuu tosiaan tyytym\u00e4\u00e4n vain pieneen piipahdukseen, mutta t\u00e4ytyy palata paremmalla ajalla takaisin. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Joo! Itse piipahtelen EMMAssa parhaimmillaan kuukausittain. N\u00e4yttelyyn on my\u00f6s olemassa mobiiliopas<\/a>. T\u00e4ss\u00e4kin tilassa on mielikuvitusta kutkuttavia teoksia, ja tuo S\u00e4rkyv\u00e4\u00e4<\/em>-n\u00e4yttelyn tausta-ajatuksena kulkeva japanilainen perinne, kintsugi, vaikuttaa kiehtovalta. N\u00e4yttelytekstiss\u00e4 sit\u00e4 kuvataan n\u00e4in: \u201d [–] s\u00e4rkyneen keraamisen esineen osat liitet\u00e4\u00e4n toisiinsa uudelleen kullalla tai muulla metallilla. Rikkonaisuutta ei peitet\u00e4, vaan siihen luodaan uusi suhde. Murtuma voi olla merkki uudesta.\u201d [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kintsugin ajatus on kaunis ja t\u00e4rke\u00e4 muistutus kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kulutuksesta. Korjaaminen tekee my\u00f6s korjaajan ty\u00f6st\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n. Samankaltaisia ajatuksia liittyy my\u00f6s japanilaisiin Boro-tekstiileihin, joissa kangasta paikataan uudelleen ja uudelleen. [Sini]                        <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u2013 Ostin EMMAn myym\u00e4l\u00e4st\u00e4 n\u00e4m\u00e4 taidekysymyskortit, ja ne houkuttelevat pelaamaan. Testataanko joskus? [Satu]<\/p>\n\n\n\n

\u2013 N\u00e4ytt\u00e4\u00e4p\u00e4 kivalta! Otan pelihaasteen vastaan. [Sini]<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

\u00a9 Tarusola<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahden yst\u00e4v\u00e4n kohtaaminen er\u00e4\u00e4n\u00e4 huhtikuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Hei, Satu! Hienoa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin yhdess\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 aikaa t\u00e4nne Espoon modernin taiteen museoon EMMAan! [Sini] \u2013 Moikka, Sini! Tosi kiva, kun l\u00f6ytyi aikaa n\u00e4yttelyk\u00e4ynnille. [Satu] \u2013 Viime kerrasta onkin ilmeisesti aikaa, sill\u00e4 en muista kulkeneeni n\u00e4ist\u00e4 aulan porteista aiemmin. [Sini] \u2013 Ne on tulleet ihan hiljattain, sill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[351,352,356,349,347,346,350,357,355,348,354,353,244],"class_list":["post-2472","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-nayttely","tag-antti-laitinen","tag-arpana-rao","tag-brykwirkkala","tag-chiharu-shiota","tag-daniel-buren","tag-emma","tag-erkan-ozgen","tag-irma-weckman","tag-jenny-erpenbeck","tag-juhani-linnovaara","tag-petri-tamminen","tag-soren-pors","tag-weegee"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2472","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2472"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2472\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2540,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2472\/revisions\/2540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2472"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2472"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2472"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}