{"id":1814,"date":"2020-10-31T19:48:42","date_gmt":"2020-10-31T17:48:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/?p=1814"},"modified":"2020-11-01T12:15:00","modified_gmt":"2020-11-01T10:15:00","slug":"kirjojen-visuaalisessa-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/kirja\/kirjojen-visuaalisessa-maailmassa\/","title":{"rendered":"Kirjojen visuaalisessa maailmassa"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa-1024x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1815\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa-1024x1024.png 1024w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa-300x300.png 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa-150x150.png 150w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa-768x767.png 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa-144x144.png 144w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjojen-visuaalisessa-maailmassa.png 1535w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Sinin et\u00e4kohtaaminen graafisen suunnittelijan Minna Luoman kanssa er\u00e4\u00e4n\u00e4 lokakuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Hei, Minna! Mit\u00e4 sun syksyyn kuuluu? Mukavaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sit juttelemaan kirjojen visuaalisesta suunnittelusta. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Moi, Sini! No, todella kiva p\u00e4\u00e4st\u00e4 vaihtamaan ajatuksia kirjoista. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani istun ty\u00f6huoneessani Riadissa, Saudi-Arabiassa. Erikoiseen sijaintiin on syyn\u00e4 puolisoni ty\u00f6 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. Onnekseni olen pystynyt jatkamaan normaalia ty\u00f6t\u00e4ni yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja graafisena suunnittelijana my\u00f6s t\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin, koska ty\u00f6ni suunnittelijana on iso osa identiteetti\u00e4ni. On etuoikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokemaan Saudi-Arabia sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in t\u00e4st\u00e4 itselleni uudesta asemasta. Olenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuin Liisa ihmemaassa, ihmettelen ja tarkkailen.<\/p>\n\n\n\n<p>Korona on t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin muuttanut arkea. Normaalisti viikko-ohjelmassa on useita kansallisp\u00e4iv\u00e4n vastaanottoja ja muita iltamenoja, mutta ne ovat kaikki olleet katkolla maaliskuusta l\u00e4htien. Itselleni se on ollut jopa pieni helpotus, koska edustusteht\u00e4v\u00e4t \u2013 jotka kyll\u00e4 ovat vapaaehtoisia, koska en ole ulkoministeri\u00f6n palkkalistoilla \u2013 eiv\u00e4t ole ominta alaani.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"689\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/minna_MG_1644-1024x689.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1817\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/minna_MG_1644-1024x689.jpg 1024w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/minna_MG_1644-300x202.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/minna_MG_1644-768x517.jpg 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/minna_MG_1644.jpg 1417w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6rintamalla olen juuri l\u00e4hett\u00e4nyt painoon Parvs-kustantamon kirjan Pekka Turusen valokuvista. Kirja on nimelt\u00e4\u00e4n <em>Kun sota on ohi<\/em>, ja se kuvaa entisen Neuvostoliiton sotilastukikohtia. Kirjan viesti on pasifistinen, ja se pohtii sodan mielett\u00f6myytt\u00e4 omalla v\u00e4h\u00e4eleisell\u00e4 tyylill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt ty\u00f6n alla on pari muuta kirjaa ja joitakin muita pienempi\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi autan taiteilijayst\u00e4v\u00e4\u00e4ni t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Riadissa ja teen h\u00e4nelle pieni\u00e4 graafisen suunnittelun juttuja. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Alun perin pyysin sua blogiin vieraaksi juttelemaan kirjojen kansista. Kerroit, ettet ole varsinaisesti profiloitunut kirjankansigraafikkona. Itselleni oli yll\u00e4tys, ett\u00e4 n\u00e4inkin tarkkaa erikoistumista tapahtuu kirjojen ja julkaisujen suunnittelussa. Haluaisitko kertoa enemm\u00e4n ty\u00f6st\u00e4si? Mik\u00e4 on sulle sit\u00e4 ominta aluetta? [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Suunnittelen ty\u00f6kseni kirjoja, jotka ovat usein kuvapainotteisia taidekirjoja tai muita tietoteoksia. T\u00e4ll\u00f6in suunnittelen sek\u00e4 kannen ett\u00e4 sisuksen. N\u00e4iss\u00e4 teoksissa on luontevaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotain sisuksen kuva-aineistoa tai siihen perustuvaa l\u00e4ht\u00f6kohtaa kannessa. Kaunokirjallisuuden kannet taas tarjoavat mahdollisuuden vapaampaan ilmaisuun. Monissa kansissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtana kuvitusta, jolloin kuvittajan visuaalinen ilmaisu antaa kirjalle oman ilmeens\u00e4. N\u00e4in osa graafisista suunnittelijoista saattaakin keskitty\u00e4 kirjankansiin. Ja mit\u00e4 enemm\u00e4n tietynlaisia t\u00f6it\u00e4 tekee, sen enemm\u00e4n n\u00e4it\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s tarjotaan. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Totta, t\u00e4t\u00e4 en tullut ajatelleeksikaan. Olet suunnitellut useita n\u00e4yttelyiden yhteydess\u00e4 julkaistavia n\u00e4yttelykatalogeja. Siin\u00e4 muodossa mekin ollaan p\u00e4\u00e4sty tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Haluaisitko avata v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n muutamaa itsellesi mielek\u00e4st\u00e4 suunnitteluprojektia? [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Suunnittelin vuonna 2018 valokuvaaja Elina Brotherukselle tavallisesta n\u00e4yttelykatalogista poikkeavan painotuotteen. N\u00e4yttelyn <em>Playground<\/em>\/<em>Leikkikentt\u00e4 <\/em>(Serlachius-museo Gustaf) -teokset ovat performatiivisia, absurdeja ja hauskoja. Sama leikkis\u00e4 teema toistuu k\u00e4sintehdyiss\u00e4 laatikoissa, kokoontaitettavassa esitteess\u00e4 kuin n\u00e4yttelyilmeess\u00e4kin. Fluxus-henkinen laatikko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki n\u00e4yttelyn teokset kortteina. Laatikot on p\u00e4\u00e4llystetty kirjansidontakankailla. Kluuttikankaiden v\u00e4rit on valittu painon varastosta l\u00f6ytyneist\u00e4 vaihtoehdoista. Lukuisista herkullisista vaihtoehdoista p\u00e4\u00e4dyimme kolmeen erilaiseen v\u00e4riyhdistelm\u00e4\u00e4n. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"886\" height=\"886\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Playground_MLuoma.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1819\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Playground_MLuoma.jpg 886w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Playground_MLuoma-300x300.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Playground_MLuoma-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Playground_MLuoma-768x768.jpg 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Playground_MLuoma-144x144.jpg 144w\" sizes=\"auto, (max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4n katalogin olenkin n\u00e4hnyt. Hieno kokonaisuus, joka haluan viel\u00e4 joskus hankkia itselleni. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Suunnittelin Jussi Heikkil\u00e4n <em>Observationes<\/em>-teoksen h\u00e4nen vuonna 2016 pidettyyn retrospektiiviseen n\u00e4yttelyyns\u00e4 Taidehallissa. Teos esittelee suomalaisen k\u00e4sitetaiteen pioneerin teoksia nelj\u00e4n vuosikymmenen ajalta. Jussi rakastaa lintuja, ja ne ovatkin mukana teoksessa monella tapaa. K\u00e4ytin syv\u00e4ttyj\u00e4 kuvia (eli kuvia joista on poistettu tausta) mahdollisimman paljon, jotta aukeamien vaikutelma olisi keve\u00e4n aineeton. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"886\" height=\"886\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Jussi_Heikkila_Observations_MLuoma.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1821\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Jussi_Heikkila_Observations_MLuoma.jpg 886w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Jussi_Heikkila_Observations_MLuoma-300x300.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Jussi_Heikkila_Observations_MLuoma-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Jussi_Heikkila_Observations_MLuoma-768x768.jpg 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Jussi_Heikkila_Observations_MLuoma-144x144.jpg 144w\" sizes=\"auto, (max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013 Sinut on palkittu ty\u00f6st\u00e4si useaan otteeseen. Muistan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaunis teos sai Kirjataiteen kaunis kirja -palkinnon Suomen kirjataiteen komitean Vuoden kauneimmat kirjat 2016 &nbsp;-kilpailussa. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 <em>Kuviollinen mieli <\/em>on vuonna 2019 Aalto Arts Booksin julkaisema kirja, joka esittelee pintasuunnittelun luovia menetelmi\u00e4. Kirjan tekij\u00e4, muotoilija ja taidepedagogi Laura Isoniemi on entinen opettajani ja nykyinen kollegani ja yst\u00e4v\u00e4ni. Pidimme ty\u00f6huoneellani lukuisia palavereja, joissa k\u00e4vimme l\u00e4pi Lauran valtavaa aineistoa. Ty\u00f6n edetess\u00e4 kirjan sis\u00e4lt\u00f6 k\u00e4vi l\u00e4pi monta metamorfoosia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjasta tehtiin ensin suomenkielinen versio. Englanninkielisest\u00e4 kannesta haluttiin erilainen ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on mustavalkoinen pinta, jonka muutin v\u00e4rilliseksi. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nsin pohjaa vahingossa vinoon ja tajusin, ett\u00e4 juuri se tuo kanteen dynamiikkaa ja liikett\u00e4. Toisinaan onnekkaat sattumat ja vahingot saavat aikaan ratkaisuja, joita ei muuten tulisi keksineeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Taiton toteutus on monimuotoinen prosessi. Kirjan sis\u00e4lt\u00f6 ohjaa taittoa. Parhaimmillaan prosessi on vahva flow-tila, jonka analysointi on vaikeaa \u2013 en osaa sanoa, miten kaikki lopulta asettuu kohdalleen. T\u00e4m\u00e4 vaatii lukuisia eri versioita. Taiton tekeminen on kuin palapelin kokoamista. Ja vaikka prosessi on parhaimmillaan hyvin orgaaninen, taiton perusrakenteen ja tekstien ja kuvien v\u00e4lisen hierarkian tulee olla selke\u00e4 ja vankka. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"886\" height=\"886\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/KuviollinenMieli_MLuoma.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1823\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/KuviollinenMieli_MLuoma.jpg 886w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/KuviollinenMieli_MLuoma-300x300.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/KuviollinenMieli_MLuoma-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/KuviollinenMieli_MLuoma-768x768.jpg 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/KuviollinenMieli_MLuoma-144x144.jpg 144w\" sizes=\"auto, (max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013 Yhteisty\u00f6nne on ollut hedelm\u00e4llist\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin on hieno teos. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 saat suunnitteluty\u00f6ss\u00e4si olla tekemisiss\u00e4 todella mielenkiintoisten sis\u00e4lt\u00f6jen ja monipuolisesti eri alojen ammattilaisten kanssa. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Vuonna 2015 suunnittelin visuaalisen ilmeen uudenlaiselle n\u00e4yttelykonseptille. Amos Andersonin taidemuseon kuraattori ja dramaturgi Susanna Luojus oli luonut k\u00e4sikirjoituksen museoon sijoittuvaan murhamysteeriin, joka sijoittui 1930-luvun Helsinkiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmeen visuaalisena l\u00e4ht\u00f6kohtana on 1920- ja 30-lukujen estetiikka, retrofontit ja ajalle tyypilliset virtaviivaiset, tyylitellyt muodot. Julisteen taustalle piirtyv\u00e4n kaupungin siluetti koostuu tutuista Helsingin maamerkeist\u00e4. Se tavoittelee vaikutelmaa pilvenpiirt\u00e4jist\u00e4, vaikka koostuukin Helsingin tuomiokirkon, Hotelli Tornin ja Mikael Agricolan kirkon tornien muodoista. Piirtelin ensin k\u00e4sin erilaisia sommitelmia ja toteutin lopullisen luonnoksen tietokoneella. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"886\" height=\"594\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/HkiNoir_MLuoma.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1825\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/HkiNoir_MLuoma.jpg 886w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/HkiNoir_MLuoma-300x201.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/HkiNoir_MLuoma-768x515.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013<strong> <\/strong>Kannesta tuli kyll\u00e4 tosi hieno! [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Suunnitteluty\u00f6ni lis\u00e4ksi opetan Helsinki Design Schoolissa InDesign-ohjelmaa graafisen suunnittelun opiskelijoille. Yksi opiskelijoiden kotiteht\u00e4vist\u00e4 on suunnitella kirjan kansi. Kantta, kuten ei mit\u00e4\u00e4n muutakaan, voi suunnitella ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mist\u00e4 itse sis\u00e4lt\u00f6 kertoo. Siksi suosittelenkin suunnittelemaan kannen kirjaan, joka on itselle tuttu. Kansi antaa ensivaikutelman kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Sen tulisi olla visuaalisesti kiinnostava ja erottua muista, mutta toisaalta kertoa, mihin genreen eli kirjallisuuden lajiin kirja kuuluu.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisin kirjoja myyd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n verkon kautta, jolloin hyvin pienen, l\u00e4hes postimerkin kokoisen kannen tulisi kertoa kaikki t\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4haastetta t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n antaa se, ett\u00e4 kansi tulee toteuttaa typografisesti eli hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teksti\u00e4 ja kirjaimia. V\u00e4rej\u00e4 ja graafisia muotoja saa toki my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta ei kuvia. Joskus opiskelija tulee kertomaan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on mahtava idea, mutta se perustuu kuvaan. Silloin kannustan h\u00e4nt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ensin kuvallisen version ja miettim\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen, miten saman idean voisi toteuttaa ilman kuvaa. Hyvin usein suunnitteluty\u00f6t\u00e4 rajoittavat tekij\u00e4t ovat avuksi. Parhaimmillaan ne pakottavat mielikuvituksen ratkomaan suunnitteluongelman uudesta kulmasta. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Kuuntelen paljon \u00e4\u00e4nikirjoja, ja my\u00f6s \u00e4\u00e4nikirjapalveluissa t\u00e4m\u00e4n kirjan kansien pienen koon haasteet huomaa. Uusi tekniikka ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukset tuovat n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n uusia vaatimuksia my\u00f6s suunnitteluun. Tuo antamasi teht\u00e4v\u00e4 on varsin mainio ja sopivan haastava. Olisi kiva n\u00e4hd\u00e4, millaisia kansia oppilailta syntyy. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Esimerkkin\u00e4 ohessa Pinja Drufvan kansi Jukka Viikil\u00e4n <em>Akvarelleja Engelin kaupungista<\/em> -kirjaan. Kannessa on maaginen tunnelma. Kannen typografinen kuvitus on taidokkaasti toteutettu. Heijastusidea viittaa unenomaisuuteen ja p\u00e4iv\u00e4kirjoihin. V\u00e4rit ovat upeat ja tyhj\u00e4n ja t\u00e4yden tilan kontrasti hallittu. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"717\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Akvarelleja_kirjankansi_Pinja_Drufva-717x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1828\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Akvarelleja_kirjankansi_Pinja_Drufva-717x1024.jpg 717w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Akvarelleja_kirjankansi_Pinja_Drufva-210x300.jpg 210w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Akvarelleja_kirjankansi_Pinja_Drufva.jpg 756w\" sizes=\"auto, (max-width: 717px) 100vw, 717px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013 Todella taidokas! Kiitos Pinjalle, ett\u00e4 saamme julkaista kuvan blogissa. K\u00e4yn usein kirjakaupassa ihailemassa kirjojen ulkoasuja. Mielest\u00e4ni ne saavat esimerkiksi mediassa aivan liian v\u00e4h\u00e4n huomiota. Uusien teosten arvosteluissa ja tekij\u00f6iden haastattelussa harvemmin mainitaan kirjan visuaalisesta ilmeest\u00e4 vastannutta henkil\u00f6\u00e4 nimelt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tietoa t\u00e4ytyy mets\u00e4st\u00e4\u00e4 kurkistelemalla kirjan sis\u00e4lehdille. Muissa yhteyksiss\u00e4 julkaistuihin valokuviin tai teoskuviin muistetaan yleens\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 valokuvaaja tai kuvan tekij\u00e4. Olenkin miettinyt, miksi kirjojen kansien kohdalla toimitaan toisin. Mielest\u00e4ni se on kuitenkin tosi olennainen tieto, ainakin minulle. K\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuuden kohdalla on mielenkiintoista vertailla eri kieliversioiden kansia. Niist\u00e4 tuntuu kuitenkin olevan viel\u00e4 vaikeampi saada tietoa, ellei sitten saa kirjaa selailtavaksi jostain. Etsiskelless\u00e4ni tekij\u00f6iden nimi\u00e4 t\u00f6rm\u00e4sin t\u00e4h\u00e4n sivustoon nimelt\u00e4 <a href=\"http:\/\/bookcoverarchive.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Book Cover Archive<\/a>, jossa suunnittelijoiden ty\u00f6 p\u00e4\u00e4see esille. Sivusto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin keskittyv\u00e4n ainoastaan englanninkieliseen kaunokirjallisuuteen. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4 on aivan totta ja \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 minua todella. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n saattaa olla se, ett\u00e4 kirjat ovat meille niin tuiki tavallisia objekteja. Niiden ulkoasua pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Kirjan perusperiaate on aina sama, ja ne vain tuntuvat \u201dtulevan jostain\u201d. Kansien suunnittelu on n\u00e4hty k\u00e4ytt\u00f6taiteena, vaikka juuri se tekee kannen suunnittelusta haastavaa. Ilman muuta suunnittelijan nimi tulisi aina kreditoida.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun aloitin kirjojen suunnittelun ja ylpe\u00e4n\u00e4 toin ensimm\u00e4isen suunnittelemani kirjan \u00e4idilleni katsottavaksi, h\u00e4n kysyi: \u201dMutta sin\u00e4 et ole kirjoittanut t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4?\u201d \u201dEn\u201d, my\u00f6nsin. \u201dEtk\u00e4 ole ottanut kirjan kuvia?\u201d \u201dEn niit\u00e4k\u00e4\u00e4n\u201d, jatkoin. \u201dNo mit\u00e4 sin\u00e4 sitten olet tehnyt?\u201d \u201d\u00d6\u00f6h, no olen valinnut kirjan tekstityypin ja asetellut tekstit ja kuvat paikoilleen, miettinyt niiden rytmin ja sen, miten tarina eteen ja suunnitellut esimerkiksi sen, kuinka paljon tyhj\u00e4\u00e4 tilaa on sivujen reunoilla\u2026\u201d \u00c4itini katsoi minua ep\u00e4ilev\u00e4sti: \u201dNo mutta eih\u00e4n se ole vaikeaa!\u201d h\u00e4n totesi. My\u00f6hemmin tosin h\u00e4nkin oppi varsin syv\u00e4llisesti arvioimaan kirjasuunnittelua ja sai minut kiinni my\u00f6s virheist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta t\u00e4h\u00e4n se kenties kiteytyy, kirjasuunnittelijan ty\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyy arkisena ja ei-luovana. Kuvateoksen taittoa voisi verrata n\u00e4yttelyn kuratointiin ja rakentamiseen. Eiv\u00e4t kaikki taideteokset sovi kesken\u00e4\u00e4n vierekk\u00e4in, oli sitten kyse n\u00e4yttelyst\u00e4 tai kirjan aukeamasta. Vahva kuva vaatii tilaa, kun taas toiset toimivat hyvin yhdess\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin taideteokset voivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan. Teoksista\/kuvista muodostuu rytmi ja tarina, joka johdattaa katsojaa eteenp\u00e4in. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Hyv\u00e4 vertaus! Kuvataidekasvatuksen opintoihini kuului hitunen graafisen suunnittelun opintoja, ja sain kyll\u00e4 huomata, miten paljon luovuutta ja tarkkuutta suunnitteluty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4. Eteeni sattui muuten vastik\u00e4\u00e4n tietokirjailija ja toimittaja Ville H\u00e4nnisen <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/kirjat.finlit.fi\/sivu\/tuote\/kirjan-kasvot\/1963116\" target=\"_blank\">teos<\/a><em> Kirjan kasvot <\/em>\u2013 <em>Sata vuotta suomalaisia kirjankansia.<\/em> Sen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2017, ja kannen suunnittelun ja taiton on tehnyt Samppa Ranta. Kustantajan esittelytekstiss\u00e4 teosta kuvataan muun muassa n\u00e4in: \u201cKirjan kasvot nostaa esiin yhden teoksen kultakin Suomen valtiollisen itsen\u00e4isyyden vuodelta. Ajan henki n\u00e4kyy kansissa &#8211; valitut kannet kuvaavat aikaa ja sen virtauksia, aikansa kansityylej\u00e4 ja -taiteilijoita.\u201d Onko t\u00e4m\u00e4 sulle tuttu teos? [Sini]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"886\" height=\"993\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_kansi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1834\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_kansi.jpg 886w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_kansi-268x300.jpg 268w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_kansi-768x861.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 886px) 100vw, 886px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013 Kyll\u00e4, teos on tosiaan sek\u00e4 historian yleisteos ett\u00e4 katsaus kansisuunnitteluun ja kansien visuaalisen kielen muuttumiseen osana omaa aikaansa. On kiinnostavaa lukea vaikkapa Suomen ikonisimman kirjankannen, <em>Tuntemattoman sotilaan<\/em>, syntyhistoriasta. Toisinaan kansi saattaa olla niin omanlaisensa taideteos, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 i\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 tai jopa aikaansa edell\u00e4 olevalta. Teosta lukiessa huomaa, miten v\u00e4h\u00e4n n\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 alasta on olemassa kirjoitettua historiaa. H\u00e4nnisen kirja tekee t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tavalla n\u00e4kyv\u00e4ksi suunnittelijan ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nninen toteaa, ettei h\u00e4n ole halunnut nostaa kirjaansa vain palkittuja vuoden kauneimpia kirjoja, mik\u00e4 on hyv\u00e4 juttu. T\u00e4st\u00e4 tuli mieleeni Suomen kirjataiteen komitea. Komitean toiminnan tarkoituksena on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kirjoihin kirjataiteellisina kokonaisuuksina. Yhdistys on valinnut jo yli 70 vuoden ajan vuoden kauneimpien kirjojen kokoelman ja harjoittaa kirjataiteeseen liittyv\u00e4\u00e4 tiedotus- ja valistustoimintaa. Toimin itse monta vuotta kilpailun tuomaristossa. Kirjataiteen komitean <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.kauneimmatkirjat.fi\/\" target=\"_blank\">nettisivut<\/a> saattavat olla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alhaalla mutta toimivat toivottavasti taas pian. N\u00e4ilt\u00e4 sivuilta on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 suomalaista palkittua kirjasuunnittelua usean vuoden ajalta. [Minna]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Suomen kirjataiteen komitea tekee kyll\u00e4 ehdottomasti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4! <em>Kirjan kasvot<\/em> -teosta lukiessa huomaa, miten monet taiteilijat ovat toimineet my\u00f6s suunnittelijoina ja kuvittajina. Kirjailijan ja kuvataiteilijan yhteisty\u00f6 saattoi olla hyvinkin tiivist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 aihetta on k\u00e4sitelty esimerkiksi Tuija Kuuselan kirjassa <em>Taiteilijat kirjaimia piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 Kultakauden kirjataidetta<\/em> (2004). Teoksesta on juteltu my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n Kielikuvakohtaamisia-<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/yhteistyo\/kirjamia-piirtamassa\/\" target=\"_blank\">blogissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n ammatit ovat eriytyneet, samoin alojen koulutus. On kuitenkin paljon taiteilijoita, jotka toimivat laajemmin visuaalisen kulttuurin alalla. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle kirjassa menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n nousee my\u00f6s kansien tekij\u00f6iden kertomukset esiin. N\u00e4m\u00e4 ovat mun mielest\u00e4 kirjan parasta antia, kuten tietysti my\u00f6s se, miten kansista v\u00e4littyy erilaiset kulttuurivirtaukset. Onko sun mielest\u00e4 kirjojen ulkoasuissa n\u00e4kyviss\u00e4 nyt jonkinlaisia ajankohtaisia trendej\u00e4 tai usein toistuvia piirteit\u00e4? [Sini]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_aukeama-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1837\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_aukeama-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_aukeama-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_aukeama-768x576.jpg 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Kirjan_kasvot_aukeama.jpg 1181w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u2013 Varmasti on, varsinkin jos seuraa kansainv\u00e4list\u00e4 kansitaidetta. N\u00e4enn\u00e4isen huolettomasti k\u00e4sin tekstatut kansitekstit ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet iso trendi. Tosin t\u00e4m\u00e4kin trendi on jo vanha. Jo vuonna 2002 graafinen suunnittelija Jon Gray suunnitteli kannen Jonathan Safran Foerin <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/gray318.com\/jonathan-safran-foer\" target=\"_blank\">kirjalle<\/a> <em>Everything is Illuminated<\/em>. Koko kannen peitt\u00e4v\u00e4 rujo teksti saa orgaanisen, kuvituksenomaisen roolin, mik\u00e4 tuntui raikkaalta tietokoneella tuotettujen puhtaiden ja selkeiden \u2013 ja ehk\u00e4 my\u00f6s hengett\u00f6mien \u2013 suorien linjojen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Eri aikoina nousee esiin fontteja, joista tulee muodikkaita ja pian sen j\u00e4lkeen jo liian n\u00e4htyj\u00e4 ja kuluneita. Toki my\u00f6s eri genren kirjoilla on omat, toisinaan kliseiset ilmeens\u00e4. On helppo tunnistaa esimerkiksi rikos-, sota-, chick lit- ja vaikkapa fantasiagenre toisistaan. [Minna] <\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 T\u00e4st\u00e4 tulikin mieleeni er\u00e4s kirjan kansia k\u00e4sittelev\u00e4 <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/qz.com\/207527\/the-reason-every-book-about-africa-has-the-same-cover-and-its-not-pretty\/\" target=\"_blank\">kirjoitus<\/a>, johon t\u00f6rm\u00e4sin jokin aika sitten. Jutussa pohditaan, miksi niin monen Afrikan maihin sijoittuvan tai afrikkalaisen kirjailijan kirjoittaman kirjan kannessa on joko akaasiapuu tai oranssi auringonlasku ruohoaavikolla tai molemmat. Itselle tuntemattoman maan tai kulttuurin kuvaamisessa on vaarana sortua niihin usein toistuviin stereotypioihin ja kliseisiin. Toisaalta taustalla voi olla my\u00f6s kirjan liitt\u00e4minen tiettyyn genreen, joka niputtaa visuaalisuudellaan yhteen koko manteretta k\u00e4sittelev\u00e4n kirjallisuuden. Juttu on vuodelta 2014, joten en tied\u00e4 onko asiassa tapahtunut muutosta viime vuosina. T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni hyv\u00e4 muistutus visuaalisen suunnittelun vaikuttavuudesta. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 En usko, ett\u00e4 stereotypiat ovat kadonneet yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n. Ne ovat tulleet omakohtaisesti tutuksi L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n muuton j\u00e4lkeen. Aluksi ajatus Saudi-Arabiassa asumisesta tuntui pelottavalta. L\u00e4nsimainen media tarjoilee melkein poikkeuksetta vain negatiivisia asioita, asiat vaikuttavat uhkaavilta ja pelottavilta. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin on mahdollista tarkastella maailmaa toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan se avautuu uskomattoman monimutkaisena. Uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 joutuu haastamaan oman ajattelunsa ja kohtaamaan my\u00f6s oman ajattelunsa vinoumat. Parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 onkin uusien ihmisten kohtaaminen. On hienoa huomata, ett\u00e4 hyvi\u00e4 tyyppej\u00e4 l\u00f6ytyy kaikkialta. Sielujen sympatiaa voi kokea ja saman huumorintajun voi jakaa kansallisuudesta, uskonnosta tai maan poliittisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 riippumatta.&nbsp;[Minna]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Saan aina v\u00e4lill\u00e4 lukea kiehtovia p\u00e4ivityksi\u00e4 sun el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Niiden kautta olet kyll\u00e4 avartanut my\u00f6s mun maailmankuvaa. Kiitos, Minna, eritt\u00e4in antoisasta keskustelusta! Oli hienoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan sun ty\u00f6h\u00f6n ja suunnittelun maailmaan. [Sini]<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Kiitos paljon omasta puolestani ja terveiset sinne rakkaaseen Suomeen! [Minna]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"684\" src=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Krysanteemin-kukintaa-1024x684.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1848\" srcset=\"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Krysanteemin-kukintaa-1024x684.jpg 1024w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Krysanteemin-kukintaa-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Krysanteemin-kukintaa-768x513.jpg 768w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Krysanteemin-kukintaa-1536x1025.jpg 1536w, https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Krysanteemin-kukintaa.jpg 1730w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>\u00a9 <a href=\"http:\/\/www.tarusola.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Tarusola<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kuvat:<\/p>\n\n\n\n<p>Minna Luoma kuvaaja Julia Alakulju<\/p>\n\n\n\n<p>Elina Brotheruksen Playground n\u00e4yttelykatalogi (Serlachius-museo Gustaf 2018). Kuvakooste Minna Luoma<\/p>\n\n\n\n<p>Jussi Heikkil\u00e4n Observationes -n\u00e4yttelykatalogi (Suomen Taideyhdistys 2016). Kuvakooste Minna Luoma<\/p>\n\n\n\n<p>Laura Isoniemi Kuviollinen mieli (Aalto Arts Books 2019). Kuvakooste Minna Luoma<\/p>\n\n\n\n<p>Helsinki Noir -n\u00e4yttelyn visuaalinen ilme (Amos Andersonin taidemuseo 2015). Kuvakooste Minna Luoma<\/p>\n\n\n\n<p>Pinja Drufva, kirjankansisuunnitelma Jukka Viikil\u00e4n Akvarelleja Engelin kaupungista -kirjaan, Helsinki Design School<\/p>\n\n\n\n<p>Kansikuva teoksesta <em>Kirjan kasvot \u2014 Sata vuotta suomalaisia kirjankansia.<\/em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017<\/p>\n\n\n\n<p>Aukeamakuva teoksesta <em>Kirjan kasvot \u2014 Sata vuotta suomalaisia kirjankansia.<\/em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017<\/p>\n\n\n\n<p>Krysanteemi, Tarusola<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sinin et\u00e4kohtaaminen graafisen suunnittelijan Minna Luoman kanssa er\u00e4\u00e4n\u00e4 lokakuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 Hei, Minna! Mit\u00e4 sun syksyyn kuuluu? Mukavaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sit juttelemaan kirjojen visuaalisesta suunnittelusta. [Sini] \u2013 Moi, Sini! No, todella kiva p\u00e4\u00e4st\u00e4 vaihtamaan ajatuksia kirjoista. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani istun ty\u00f6huoneessani Riadissa, Saudi-Arabiassa. Erikoiseen sijaintiin on syyn\u00e4 puolisoni ty\u00f6 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4. Onnekseni olen pystynyt jatkamaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"sfsi_plus_gutenberg_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_show_text_before_share":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_type":"","sfsi_plus_gutenberg_icon_alignemt":"","sfsi_plus_gutenburg_max_per_row":"","footnotes":""},"categories":[172],"tags":[260,266,265,262,263,261,267,264],"class_list":["post-1814","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-graafinen-suunnittelu","tag-helsinki-design-school","tag-kirjan-kannet","tag-kirjan-kasvot","tag-kirjan-suunnittelu","tag-minna-luoma","tag-suomen-kirjataiteen-komitea","tag-visuaalinen-suunnittelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1814"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1853,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions\/1853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tarusola.fi\/kielikuvakohtaamisia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}