Kahden ystävän kohtaaminen kuvataiteilija Hong Liu-Sertin kanssa eräänä helmikuun lopun päivänä
– Hei, Hong! Kiva, että pääsit juttelemaan kanssamme taiteestasi ja Kalevalasta. [Sini]
– Hei, Satu ja Sini. Kiitos kutsusta. [Hong]
– Miten ja milloin tutustuit Kalevalaan ensimmäisen kerran? [Satu]
– Ensimmäisen kerran tutustuin Kalevalaan nähdessäni Arabian keramiikkalautasen, jossa oli Kalevala-teema. Pidin suunnittelusta erittäin paljon ja olin utelias oppimaan lisää tästä eeppisestä tarinasta. [Hong]
Hong Liu-Sertti
– Miten päädyit kuvaamaan Kalevalan aiheita taiteessasi? [Sini]
– Tulin Kiinasta Suomeen melkein 20 vuotta sitten, ja tämä maa on tullut minulle toiseksi kodikseni. Kulttuurien yhdistyminen ja erilaiset näkökulmat ovat inspiroineet minua luomaan taidetta, jossa yhdistyvät kiinalainen ja suomalainen kulttuuri. Tarkoituksenani on edistää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä eri kulttuurien kunnioittamista. Taiteeni antaa myös uusia näkökulmia yleismaailmallisiin arvoihin ja korostaa ihmisen olemassaolon perusteita. Kokeilen perinteisiä kiinalaisia taiteellisia tekniikoita ja muotoja, ja tuon ne nykyaikaiseen ilmaisuun, joka rikastuttaa taideyhteisöä monikulttuurisilla vaikutteilla. [Hong]
– Olen nähnyt joitakin kuvia Jyväskylässä elokuussa 2022 esillä olleesta näyttelystäsi. Tulkintasi Kalevalasta ovat mielestäni todella hienoja ja raikkaita. Kerro hieman enemmän maalaustekniikastasi. [Sini]
– Kiitoksia! Maalausteni tarkoituksena on tutkia klassisen kirjallisuuden nykyaikaista ilmaisua. Kalevala-metsästä löytyvä maagisuus ja myyttisyys yhdistyvät kiinalaiseen kalligrafiaan, mikä luo tähän taiteeseen uudenlaisen ulottuvuuden ja tekee siitä ainutlaatuisen. Maalaustyylini on perinteinen Gongbi-tyyli, jossa käytän tarkkaa ja yksityiskohtaista sivellintekniikkaa ihmishahmojen ja muiden yksityiskohtien kuvaamisessa. Käytän erikoiskäsiteltyä raakapaperia, joka sopii tähän hienotekniikkaan. Perinteisen menetelmän lisäksi yhdistän töissäni myös uusia tekniikoita, kuten niin kutsutun blank-leavingin, akvarellipesun ja kultauksen. [Hong]
– Olisi tosi kiva oppia näitä perinteisiä, mutta itselleni uusia tekniikoita. Entä miten paljon aiemmat Kalevalan kuvitukset ovat vaikuttaneet omaan tulkintaasi aiheista? [Sini]
– Olen nähnyt joitakin Kalevalaan liittyviä taiteilijoiden töitä, joissa he ovat kuvanneet eeposta omasta näkökulmastaan joko realistisesti tai modernilla tavalla. Näiden teosten monipuolisuus on ollut hyvin vaikuttavaa. Uskon kuitenkin, että minulla on oma ainutlaatuinen tapa kuvittaa Kalevalaa omasta näkökulmastani. [Hong]
– Olen samaa mieltä. Onko sinulla jo tiedossa tulevia näyttelyitä, ja jatkatko edelleen Kalevalan tarinoiden parissa? [Sini]
– Tulevaisuudessa minulla on suunnitelmissa järjestää Kalevalan Metsän III -näyttely Galleria Aarnissa lokakuussa 2023 sekä Kalevalan Metsän VI -näyttely vuonna 2024. Kalevalan Metsän VI:n näyttelypaikkaa ei ole vielä vahvistettu. Jokaisessa näyttelyssäni esittelen uusia teoksia Kalevalan teemoista. Yhteensä minulla on 64 teosta, jotka liittyvät Kalevalaan. [Hong]
– Mikä Kalevalan tarinoista puhuttelee sinua eniten? [Satu]
– Vanhan Väinämöisen syntymä on tarina, joka kiehtoo minua eniten. Siinä on paljon yliluonnollisia ja ihmeellisiä elementtejä, jotka ovat hyvin omaperäisiä ja kiehtovia. [Hong]
– Entä kuka Kalevalan henkilöistä on sinulle merkittävin? [Satu]
– Kalevalan henkilöt ovat kaikki hyvin mielenkiintoisia, mutta minulle henkilökohtaisesti merkittävin on Pohjolan emäntä. Tunnen häntä kohtaan jonkinlaista sympatiaa, sillä hän joutui kärsimään paljon ja taistelemaan oikeutensa puolesta, vaikka hänen tekojensa ja tavoitteidensa tulkinnat voivatkin vaihdella. Pohjolan emännän tarina on monimutkainen ja sisältää paljon symboliikkaa, joka innoittaa minua taiteessani. [Hong]
– Näetkö Kalevalan runoissa yhtymäkohtia kiinalaiseen runouteen? [Satu]
– Kiinalaisessa perinteisessä runoudessa usein kuvataan luontoa, ja nykyaikainen kiinalainen runous saattaa saada vaikutteita myös pohjoismaisesta runoudesta, kuten Kalevalasta. Tämä voisi olla yhtäläisyyskohta Kalevalan runojen ja kiinalaisen runouden välillä. [Hong]
– Kiinassa ei taida olla Kalevalan kaltaista kansalliseeposta, mutta kiinalainen runous on mielestäni todella kiehtovaa. Olen lukenut paljon esimerkiksi kiinalaisia erakkorunoja, joita löytyy muun muassa Pertti Seppälän suomentamasta ja toimittamasta kokoelmasta Vaeltavat pilvet. Kiinalaisia erakkorunoja (Basam Books, 2021). Nykyrunoilijoista pidän erityisesti Bei Dao -nimellä kirjoittavan runoilijan Puhun peilille kiinaa -kokoelmasta (suom. Pertti Seppälä, Basam Books, 2021) ja Hai Zi -nimellä esiintyneen runoilijan kokoelmasta Näkymä valtamerelle (suom. Pertti Seppälä, Basam Books, 2012). Ketkä ovat sinun suosikkejasi kiinalaisessa runoudessa? [Satu]
– Kyllä, Kiinassa ei ole Kalevalan kaltaista kansalliseeposta, mutta kiinalainen runous on todella kiehtovaa ja monimuotoista. Olen lukenut paljon eri aikakausien kiinalaisia runoilijoita, kuten Li Po, Tu Fu, Wang Wei, Li Qingzhao ja Bai Juyi. Nykyrunoilijoista pidän erityisesti Bei Dao -nimellä kirjoittavan runoilijan teoksista. Hänen kokoelmansa Puhun peilille kiinaa on todella vaikuttava ja koskettava. Se sisältää yksinkertaisia mutta syvällisiä runoja, jotka käsittelevät yksilön ja yhteiskunnan suhdetta, ihmisen kohtaamia haasteita ja tunteita. Bei Daon runoudessa on myös vahva poliittinen sävy, joka heijastaa Kiinan nyky-yhteiskunnan haasteita. [Hong]
– Onko Kalevala-eepos tunnettu Kiinassa? [Satu]
– Voi olla, että Kalevala-eepos ei ole kovin tunnettu Kiinassa, mutta olen nähnyt siitä kolme eri käännöstä. [Hong]
– Onko töitäsi ollut esillä Kiinassa? [Satu]
– Teoksiani ei ole vielä ollut esillä fyysisesti Kiinassa, mutta niitä on voinut nähdä netissä. Tulevaisuudessa saattaa olla mahdollisuus näyttelyihin. [Hong]
– Kiitos, Hong, vierailustasi Kielikuvakohtaamisia-blogissa. Nähdään viimeistään lokakuussa Galleria Aarnissa Espoossa! [Sini]
© Tarusola ja Hong Liu-Sertti
